Helsingin kaupungin ensimmäinen nykyaikainen julkinen puurakennus on valmistunut. Etelä-Haagassa Kangaspellontie 6:ssa sijaitseva Päiväkoti Lapinmäki on rungoltaan massiivipuuta. Runko pystytettiin tontilla valmiista elementeistä sääsuojan alla.
Päiväkoti Lapinmäki haluttiin rakentaa terveelliseksi, turvalliseksi ja hyvin toimivaksi. Rakentaminen alkoi elokuussa 2018 ja kesti 15 kuukautta. Päiväkoti aloitti toimintansa uusissa tiloissa marraskuussa 2019.
Rakennuksen runko koottiin ristiinliimatuista massiivipuuelementeistä. Rungon lisäksi liimapuuta käytettiin rakennuksen pilareissa ja palkeissa. Koska puu on hengittävä materiaali, rakennuksen sisäilma pysyy raikkaana. Rakennuksen ulkovuoraus on pellavaöljymaalattua kuusta.
– Vain rakennuksen alapohjassa on betonirakenteista ontelolaattaa. Rakennusta voisikin kutsua hybridiksi, kuvailee projektinjohtaja Pentti Salo Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalta.
Rungon pystytys eteni Salon mukaan hyvin ja hallitusti. Valmiit seinäelementit ikkuna- ja oviaukkoineen tuotiin työmaalle rekoilla ja asetettiin nosturilla paikoilleen. Kaikki vaiheet tehtiin sääsuojan alla, joten kosteutta ei päässyt missään vaiheessa elementteihin.
Pohjana muunneltava neliö
Päiväkoti Lapinmäessä on kaksi kerrosta ja tilaa 160 lapselle. Neliöitä rakennuksessa on runsaat 1500.
Tilojen suunnittelun lähtökohtana oli arjen sujuvuus ja tilojen muunneltavuus. Rakennuksen pohjan muodostaa neliö, joka jakaantuu viiteen toiminta-alueeseen sekä ryhmätoiminnalle suunniteltuihin yhteistiloihin. Rakennuksen keskellä on korkea valokuilu, joka luo yhteyden kerrosten välille ja antaa luonnonvaloa.
Tilat on suunniteltu yhdessä kaupungin kasvatuksen ammattilaisten kanssa tukemaan pedagogisia vaatimuksia.
Niin tilojen kuin rakentamisen tavoitteet saavutettiin niin hyvin, että kaupunki pitää kohdetta erinomaisena julkisen puurakentamisen pilottina. Helsinkiä kiinnostaa puurakentaminen, sillä se sopii hyvin kaupungin strategiaan rakentaa terveellisiä ja turvallisia sekä kaupungin ilmastotavoitteet täyttäviä rakennuksia.
Rakennuksen suunnittelu: Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy.
Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu