Poikkeusvuodet ovat vaikuttaneet asuntorakentamiseen ja asumiseen Helsingissä. Asuntorakentaminen oli koronaviruspandemiasta huolimatta Helsingissä korkealla tasolla vuosien 2020 ja 2021 aikana, jolloin ylitettiin vuotuinen 7 000 valmistuneen asunnon tavoite. Määrällisesti tämä on ollut lähellä 1960-luvun lähiörakentamisen huippuvuosia Helsingissä. Asuntorakentamisen volyymi kuitenkin tasaantui Helsingissä edeltäneiden vuosien huippulukemista vuonna 2022, kun kaupunkiin valmistui 6 047 asuntoa. Toimintaympäristön muutoksista talouden epävarmuudet, nopea inflaatio ja korkojen nousu ovat vähentäneet kuluttaja- ja sijoittajakysyntää asuntomarkkinoilla. Lisäksi säännellyn ARA-tuotannon toteuttamista ovat haastaneet myös nopeasti kasvaneet rakennuskustannukset.
Koronan aikana perheet muuttivat kehyskuntiin ja muualle Suomeen
Koronapandemiavuosien aikaiset muutokset muuttoliikkeessä ovat olleet merkittäviä Helsingin seudulla ja vaikuttaneet myös asuntomarkkinaan Helsingissä. Helsinki on tavanomaisesti saanut muuttovoittoa muualta Suomesta 2010-luvun ajan, mutta tämä trendi kääntyi tappiolliseksi koronapandemiavuosien 2020 ja 2021 aikana. Erityisesti työllisten, nuorten aikuisten ja lapsiperheiden muutot painottuivat maan sisäisessä muuttoliikkeessä ja näistä asukasryhmistä muutettiin Helsingistä sekä muualta pääkaupunkiseudulta niin seudun kehyskuntiin kuin muuallekin Suomeen. Vuonna 2022 muuttoliikkeen kokonaismäärä Helsingissä palasi koronapandemiaa edeltävien vuosien tasolle, mutta muutoksena aikaisempaan kotimaan muuttoliike jäi Helsingin kannalta tappiolliseksi.
Koronapandemiavuosien aikana kodeissa on vietetty enemmän aikaa kuin koskaan ennen. Tämän asumisen muutoksen seurauksena asuntojen ominaisuuksiin ja muuntojoustavuuteen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Koronapandemian myötä etenkin nuoret aikuiset, lapsiperheet sekä työllisten ja keski- sekä hyvätuloisten asukasryhmistä on lähdetty Helsingistä ja muulta pääkaupunkiseudulta sekä Helsingin seudun kehyskuntiin että muualle maahan. Tätä voi todennäköisesti selittää ainakin osin pandemia-aikana yleistynyt etätyö, mikä on mahdollistanut monille piilevien asumistoiveiden toteuttamisen ja johtanut lisätilan kaipuuseen.
Helsinkiin muuttavien määrän laskeminen on yksi taustatekijöistä vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen kysynnän heikkenemiseen. Toisaalta samanaikaisesti Helsinkiin on valmistunut runsaasti uusia asuntoja, joista merkittävä osuus on vedonnut sijoittajamarkkinaan ja päätynyt vuokra-asunnoiksi.
Rakentamisen lisäksi myös asuntokauppa näytti hiljenevän merkittävästi vuoden 2022 viimeisellä vuosineljänneksellä. Näihin molempiin vaikuttivat myös etenkin asuntolainalliset yllättänyt korkotason nousu. Korkotason nousun lisäksi inflaatio on nostanut yleisesti ottaen kuluttajahintoja, mutta myös muita asumisen kustannuksia kuin asuntolainan korkoja. Asuntokaupan hyytymisestä on hankalaa kuitenkaan vetää johtopäätöksiä siitä, miten tilanne lähitulevaisuudella tai pidemmällä aikajaksolla kehittyy.
