Rakennetaanko Helsingin tuulisimmille paikoille? Näin sääolot ohjaavat Jätkäsaaren ja Hernesaaren suunnittelua

Jätkäsaaressa ja Hernesaaressa rakennetaan aivan meren äärelle, avoimelle ja tuuliselle paikalle. Kun uusi asuinalue nousee kaupungin laidalle, tuuliolosuhteet vaikuttavat yllättävän moneen asiaan – viihtyisistä pihoista liikenneturvallisuuteen.

Julkaistu , päivitetty
Pilvet tuulessa Jätkäsaaren yllä.
Kuva: Erkki Hassinen

Jätkäsaari on yksi Helsingin tuulisimmista alueista. Merituuli pääsee alueelle esteettä, ja erityisesti luoteis- ja pohjoistuulille altis sijainti on ohjannut suunnitteluratkaisuja jo varhaisessa vaiheessa. Jätkäsaaren osayleiskaavaa varten tehtiin pienoismallikokeisiin perustuva tuulisuusselvitys, jonka tavoitteena oli varmistaa, että alueesta voidaan rakentaa viihtyisä ja turvallinen myös tuulisina päivinä.

Suunnittelussa on vältetty korkeita yksittäisiä rakennuksia ja suosittu urbaania rakennetta, jossa rakennukset rajaavat katutilaa ja tarjoavat suojaa tuulelta. Erityisesti vilkkaat jalankulkualueet, sisäpiha-alueet ja leikkipaikat on pyritty suojaamaan niin, että ne ovat miellyttäviä käyttää ympäri vuoden.

Hernesaareen tarkka tuulisuusselvitys

Hernesaari, joka jatkaa merellistä rakentamista etelään, sai vastikään oman tuulisuusselvityksensä asemakaavan tueksi. Selvityksessä hyödynnettiin ajankohtaisia sääaineistoja Harmajan mittausasemalta sekä virtauslaskentaa ja tuulitunnelitestejä.

Tarkastelussa selvitettiin, miten rakennusten sijoittelu, muodot ja korkeuserot vaikuttavat tuulen kulkuun katutasolla. Erityistä huomiota kiinnitettiin esimerkiksi koulun ja päiväkodin pihoihin, kattoterasseihin sekä jalankulkijoiden reitteihin. Rakentamisen eri vaiheissa alueen avoimuus vaihtelee – suojaisimmat paikat syntyvät vasta, kun koko kortteli on valmis.

Kaupunkikuvalliset ja tekniset ratkaisut tukevat viihtyisyyttä

Tuuli vaikuttaa siihen, missä ihmiset viihtyvät ja miten ulkotiloja käytetään. Jätkäsaaressa rakennusten korkeudet nousevat loivasti sisämaata kohti, mikä ehkäisee tuulikanavien syntymistä. Suunnitteluratkaisuilla voidaan ehkäistä voimakkaita puuskia ja lisätä suojaisia tiloja, joissa voi viettää aikaa myös tuulisina päivinä.

Tuuli huomioidaan myös teknisessä suunnittelussa. Esimerkiksi katujen korkeus on mitoitettu siten, että mahdollinen merivesitulva ei pääse kiinteistöihin, ja suunnittelussa vältetään ratkaisuja, jotka lisäisivät tuulen pyörteisyyttä. Tuulisimmille paikoille rannan tuntumaan suositellaan tiheästi rakennettavia matalahkoja rakennuksia, jotka rauhoittavat katu- ja pihatilaa.

Myrskytuuli Jätkäsaaren yllä.
Myrskytuuli on nostanut pölyt ilmaan Jätkäsaaressa. Kuva: Erkki Hassinen

Liikenne, turvallisuus ja arjen sujuvuus

Tuulisuus vaikuttaa myös liikenteeseen. Raitiotieliikenteen sujuvuus, joukkoliikenteen pysäkkien sijoittelu sekä kevyen liikenteen turvallisuus ovat keskeisiä suunnittelukohteita. Erityisesti raitiovaunureitit ja pysäkit on suunniteltava niin, etteivät voimakkaat puuskat aiheuta haittaa tai vaaratilanteita.

Hernesaaren tuulisuusselvityksessä tunnistettiin myös tarpeet lisätarkasteluille tietyissä kohdissa, kuten liikenteen solmukohdissa tai korkeampien rakennusten yhteydessä. Tavoitteena on varmistaa, että tuulisuus ei jää viime hetkellä ratkaistavaksi yksityiskohdaksi, vaan se ohjaa alueen muotoa ja rakenteita kokonaisvaltaisesti.