Vuosina 2023 ja 2024 poikkeuksellisen laadukasta rakentamista edustivat
- Aleksanterikatu 13:n liikerakennuksen peruskorjaus
- Kallion ala-asteen peruskorjaus
- Vallilan Karstulantien ja Sammatintien viisi uutta kerrostaloa
- Tapulinkaupungissa sijaitseva Maatullin uusi peruskoulu
- Suomenlinnan hoitokunnan toiminta ja Suomenlinnan Levyhallin käyttötarkoituksen muutos
- Roihuvuoren Tuhkimontie 10:n kerrostalojen korjausrakentamishanke
- Ruoholahdessa sijaitseva 14-kerroksinen toimisto- ja liikerakennus We Land.
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto valitsee palkittavat torstaina 30. tammikuuta 2025. Palkitsemistilaisuutta voi seurata samana iltana verkossa suorana lähetyksenä Helsinki-kanavalta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) arviolta kello 18.15 alkaen (aika tarkentuu myöhemmin).
Helsingin kaupunki alkoi 30 vuotta sitten nostaa esiin kaupungin rakennettuun ympäristöön liittyvää ansiokasta työtä jakamalla Rakentamisen Ruusuja ja kunniamainintoja.
Rakentamisen Ruusu jaetaan rakennusvalvonnan tarkoitusperiä esimerkillisesti edistävälle teolle, joka on lisännyt sekä hyvän elinympäristön luomista että ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Kyseessä ei ole arkkitehtuurikilpailu, sillä rakennusvalvonta tarkkailee suunnittelun lisäksi esimerkiksi hyvää yhteistyötä ja työmaan sujuvuutta.
Ensimmäinen Rakentamisen Ruusu myönnettiin Suomenlinnan hoitokunnalle vuonna 1995 − ja nyt he ovat pienen tauon jälkeen jälleen ehdokkaana.
Ehdokaskohteita on seitsemän
Aleksanterinkatu 13:n liikerakennus
Liikerakennuksen peruskorjaus ja osittainen käyttötarkoituksen muutos toimistokäyttöön.
Yksi Helsingin keskustan merkittävimmistä liikerakennuksista on peruskorjattu uuteen kukoistukseen. Selim A. Lindqvistin ja Elia Heikelin suunnittelema rakennus on valmistunut vuonna 1900. Sen julkisivut kadulle ja sisäpihalle sekä porrashuoneet ovat erityisen arvokkaita, näyttäviä ja koristeellisia. Rakennuksen kaksi ensimmäistä kerrosta ovat liiketilaa, kolme seuraavaa kerrosta toimistokäytössä, ja ylimmässä kerroksessa on tapahtumatila ja sauna.
”Aleksanterinkatu 13 on arkkitehdille erittäin mielenkiintoinen kohde, sillä se edustaa niin näyttävää arkkitehtuuria. Rakennus on hyvin haastava peruskorjausmielessä suojeltujen rakennusosien, arkkitehtuurin ja kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämisen kannalta – ja uusien ratkaisuiden tekemisessä niin, että ne soveltuvat kokonaisuuteen”, pääsuunnittelija Auvo Lindroos sanoo.
Perusteet ehdokkuudelle
- Rakennuksen korjaamisessa on otettu huomioon sen ainutkertainen luonne ja merkitys kantakaupungin tärkeimmällä kauppakadulla.
- Rakennuksessa on huomioitu johdonmukaisesti koko korjauksen rakenneosien ja materiaalien uudiskäyttö; muun muassa tavaratalolle merkittävät vihreät marmorit on uusiokäytetty.
- Rakennus on saanut takaisin korkean sisäpihan ja sisäjulkisivun, sillä sen uusi lasikatto nostettiin lähelle räystäskorkeutta, ja tavaratalon liukuportaat kulkutasoineen poistettiin.
- Rakennuksen omistaja Ilmarinen asetti tiukat kestävyystavoitteet rakentamiselle, joten hankkeessa pyrittiin käyttämään mahdollisimman paljon käytettyjä rakennusosia EU:n taksonomian vaatimusten mukaisena. Taksonomia koskee rakennusosia, energian käyttöä rakentamisessa sekä purkutöitä.
- Entisestä tavaratalosta purettua metalliritiläalakattoa on käytetty uudelleen, tiiliseiniä on muurattu uudelleen käytetyistä tiilistä, vanhaa vihreäksi patinoitunutta kuparipeltiä käytettiin iv-konehuoneen julkisivun verhoilumateriaalina, vanhasta sisäpihan hissikuilun verhoilusta purettua vihreää marmoria on käytetty sisäpihan pilareiden verhoilumateriaalina sekä kiintokalusteissa.
Palkittavaksi ehdotetaan
- Auvo Lindroos, pääsuunnittelija, arkkitehti
Futudesign Oy
Kallion ala-aste
Vuonna 1910 valmistuneen koulurakennuksen peruskorjaus.
Arkkitehti Bertel Jungin suunnittelemalle kansakoulurakennukselle on tehty toiminnallisen ja taloteknisen peruskorjauksen lisäksi alkuperäistä ilmettä palauttavia toimenpiteitä. Rakennuksesta tehtiin myös mahdollisimman esteetön ja sen hissi uusittiin. Helsingin kaupunginmuseo oli hankkeessa mukana muun muassa julkisivuväreissä, materiaaleissa, tilan käsittelyssä ja teknisten ratkaisujen sopeuttamisessa. Koulussa on hieman yli 500 oppilasta.
”Tämä on pienten koululaisten koulu. Vanhan rakennuksen mitoituksissa ja tilamäärissä on pystytty noudattamaan suunnitteluohjeita, joilla varmistetaan, että pienet koululaiset pärjäävät ympäristössä. Haluaisin uskoa, että lapset voivat hahmottaa ja nauttia siitä, että tilat ovat kauniita, tilavia ja valoisia. Rakennuksessa on helppo orientoitua ja löytää oikeat tilat. Kyllä se on hyvinkin lasten ehdoilla suunniteltu”, pääsuunnittelija Jaakko Haapanen sanoo.
Perustelut ehdokkuudelle
- Rakennuksen korjaus on onnistunut kokonaisuudessaan, ja eri osapuolten yhteistyö on ollut sujuvaa ja toiminta asiantuntevaa.
- Yhteistyö molempien pääsuunnittelijoiden kanssa on sujunut hyvin.
- Peruskorjaus sijoittuu merkittävään kaupunkimaisemaan Kallion kirkon läheisyydessä ja on osa arvokasta Kallion kivikaupunkia.
Palkittaviksi ehdotetaan
- Jaakko Haapanen,
pääsuunnittelija, arkkitehti
Arkkitehdit NRT Oy - Päivi Halme, alkuvaiheen pääsuunnittelija, arkkitehti
Arkkitehdit NRT Oy
Karstulantien & Sammatintien kerrostalot
Viisi betonielementtirunkoista asuinkerrostaloa Vallilassa.
Alueelle on rakennettu viisi uutta kerrostaloa osoitteissa Karstulantie 4 ja 6 sekä Sammatintie 9, 11 ja 13. Korkeimmissa taloissa on 13 kerrosta ja matalammissa 11 kerrosta. Hanke sijoittuu osin Karstulantien tontilta puretun pistetalon paikalle ja Sammatintien kohdalle, Vallilanlaakson välittömään läheisyyteen.
Rakennusten yhteistilat sijaitsevat kellari- ja maantasokerroksessa, ja katolla on sauna- ja kerhotilat. Lisäksi 13-kerroksisessa rakennuksessa on ensimmäisessä kerroksessa liiketilaa. Taloilla on yhdistetty väestönsuoja. Naapurirakennukset on otettu huomioon jättämällä uusien talojen väleistä avautuvia pitkiä näkymiä alueen halki. Tonttien pysäköintipaikat on sijoitettu viereisen Vallilan puiston urheilukentän alle maanalaiseen pysäköintilaitokseen, joka sijoittuu Karstulantien ja Kangasalantien risteykseen. 154-paikkaiseen pysäköintilaitokseen on esteetön kulku.
”Rakensimme valtavat muurit pohjoispuolella olevaan jyrkkään rinteeseen, jotta rakennus pysyy mäen päällä. Pyrimme siihen, ettei puustoa tarvitse kaataa alhaalta pois. Katu siirrettiin, ja Sammatintien kolme noppataloa rakennettiin osittain vanhan kadun päälle. Parkkihallin rakentaminen oli aika haasteellinen projekti – oli kalliota, pohjavettä ja tunnelia alla”, pääsuunnittelija Risto Huttunen sanoo.
Perustelut ehdokkuudelle
- Karstulantien rakennukset ovat suhteellisen suuresta korkeudestaan huolimatta sirohahmoiset, ulkonäöltään yhtenäiset, ja ne sopivat yhteen saman suunnittelijan Sammatintien kolmen pistetalon kanssa ja muodostavat alueellisen täydennysrakentamisen kohteen.
- Asuntojen Vallilanlaaksoon avautuvat näkymät on hyödynnetty oleskelutilojen sijoituksella tähän suuntaan. Rakennukset on sijoitettu jyrkän rinteen yläreunaan, ja puistoalue on säilynyt koskemattomana.
- Rakennuksia on varioitu pienillä julkisivun yksityiskohtien käsittelyillä, mutta ne muodostavat yhtenäisen rakennusrivin.
- Osa asunnoista on vuokra- ja osa omistusasuntoja.
- Asuntojen koot vaihtelevat yhden huoneen asunnosta neljän huoneen asuntoihin, ja ne ovat viihtyisiä ja pohjiltaan toimivia.
- Uudet rakennukset sopeutuvat ympäröivään alueeseen.
Palkittavaksi ehdotetaan
- Risto Huttunen,
pääsuunnittelija, arkkitehti
Huttunen-Lipasti Arkkitehdit Oy
Maatullin peruskoulu
Tapulinkaupungin uusi koulurakennus.
Rakennuksen suunnittelusta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, jonka voittivat arkkitehdit Sofia Fors Adolfsson ja Rebecka Blomqvist Petersen Kööpenhaminasta Fors Blomqvist Architects -toimistosta Metsäaukio-ehdotuksellaan.
Rakennus on kaksikerroksinen ja se on jaettu viiteen pienempään ”kortteliin”. Koulun ja päiväkodin tilat kiertävät Metsäaukio-sisäpihaa. Uusi koulurakennus otettiin käyttöön syksyllä 2024, ja korvasi vanhan Maatullin koulun. Uudessa rakennuksessa toimii noin 700 oppilaan Maatullin peruskoulu (vuosiluokat 1−9), noin 200 lapsen Maatullin päiväkoti, esikouluryhmiä sekä leikkipuisto Maatulli. Osa rakennuksen tiloista palvelee alueen asukkaita iltakäytössä. Iltaisin ja viikonloppuisin tiloja käyttävät myös alueen harrasteseurat ja yhteisöt.
Perustelut ehdokkuudelle
- Ennakkoluuloton ja herkkä suunnitteluote sekä hyvä luontoyhteys.
- Sisätiloissa on intiimi ja kotoisa mittakaava. Talon eri toiminnot ryhmittyvät pyöreän sisäpihan ympärille.
- Puiset noppamaiset rakennusmassat kiertyvät pyöreän Metsäaukion-sisäpihan ympärille, ja eri siivet liittyvät toisiinsa keskeisten yhteistilojen kautta, jotka luovat suureen rakennukseen inhimillisen mittakaavan.
- Pohjaratkaisu on tehokas, ja kaikki toiminnot sijoittuvat lyhyen matkan päähän rakennuksen sisäänkäynneistä ja keskisestä sisäpihasta.
- Maantasokerroksessa oppimisen kortteli on suoraan yhteydessä oppimispuutarhaan, mikä luo mahdollisuuden opetukselle ulkotilassa.
- Vehreä sisäpiha ja valoisa, kutsuvasti puuverhoiltu aula toimivat keskipisteinä, joihin on helppo kokoontua ja jotka samalla sujuvoittavat rakennuksessa liikkumista.
- Kullakin viidestä siivestä on oma yksilöllinen luonteensa, ja jokaisessa on erilaisia toimintoja, kuten oppimistiloja, ruokala, kuntosali, tiede- ja taidetiloja sekä päiväkoti.
- Koulun ja päiväkodin oppimisen ja tekemisen tilojen lämpimät puiset interiöörit, näkymät vehreään ympäristöön, hyvä akustiikka ja luonnonvalo auttavat lapsia ja oppilaita tuntemaan olonsa kotoisaksi, turvalliseksi ja mukavaksi. Ne luovat hyvän ympäristön oppimiselle, luovuudelle ja hyvinvoinnille.
”Koulurakennus otettiin ilolla vastaan. Koulun rehtori kertoi, että oppilaat olivat halunneet tulla auttamaan muutossa viikonloppuna. Tämä kertoo siitä, minkälainen asema uudella rakennuksella on Tapulikaupungin ympäristössä. Rehtori korosti, että uusi, korkeatasoinen rakennus kohottaa koko aluetta. Sillä on vahva sosiaalinen merkitys”, pääsuunnittelija Minna Lukander sanoo.
Palkittaviksi ehdotetaan
- Minna Lukander,
pääsuunnittelija, arkkitehti
Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy - Riitta Tuomisto,
pääsuunnittelija, arkkitehti
Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy - Sofia Fors Adolfsson, suunnittelun taiteellinen johtaja, arkkitehti
Fors Arkitekter - Rebecka Blomqvist
suunnittelun taiteellinen johtaja, arkkitehti
Fors Arkitekter
Suomenlinnan hoitokunta & Suomenlinnan Levyhalli
Osittainen käyttötarkoituksen muutos teollisuushallista näyttely- ja kokoontumistilaksi.
Suomenlinnan hoitokunta on Rakentamisen Ruusu -ehdokkaana jatkuvasta suunnittelu- ja rakentamistyöstä, jota he tekevät tarmolla, tarkkuudella ja intohimolla. Tästä hyvä esimerkki on Levyhallin muutosprojekti.
Levyhalliin ei tehty rakenteellisia muutoksia, ja sen tilajako, eri aikakausien kerrostumat ja työlaitteet säilytettiin ennallaan. Viime vuosina rakennuksissa on järjestetty kulttuuri- ja yleisötapahtumia pelastusviranomaisen tapahtumakohtaisilla luvilla. Käyttötarkoitus päätettiin virallistaa, ja Levyhallissa saa nyt järjestää 300 hengen tilaisuuksia, konsertteja ja näyttelyitä. Hallien sisäilmaa parannettiin muuttamalla painovoimainen ilmanvaihto koneelliseksi. Tilat määriteltiin kylmiksi, joten käytännössä näyttely- ja tapahtumakäyttö rajoittuu kesäaikaan.
Levyhalli on vuonna 1917 rakennettu Suomenlinnan telakan pumppaamoksi, kattilahuoneeksi ja työpajaksi. Aluksi Levyhallissa kunnostettiin moottorialuksia, ja vuonna 1921 siihen perustettiin Ilmailuvoimien (myöhemmin valtion) lentokonetehdas, jossa koottiin Suomen puolustukseen käytettäviä lentokoneita.
Perustelut ehdokkuudelle
- Hankkeessa on hyvällä suunnittelulla ja vähin toimenpitein saatu historiallinen teollisuusrakennus tapahtumakäyttöön.
- Levyhalli tarjoaa nyt hienot puitteet näyttelyille, konserteille ja kokoontumisille.
- Rakennuksen historia on vahvasti aistittavissa sen rakenteista, kiinteästä sisustuksesta, teknisestä laitteistosta ja koneistosta.
- Museovirasto on ollut hankkeessa tiiviisti mukana, ja suunnittelu perustuu huolellisesti laadittuihin selvityksiin. Hanke on toteutettu suojelun ehdoilla.
- Ehdokkuus ei koske vain kohdetta, vaan Suomenlinnan hoitokunnan tekemään työtä. Levyhalli on nostettu hyväksi esimerkiksi heidän suorittamastaan korjausrakentamisesta.
- ”Levyhalli on tiukasti suojeltu sisätiloja myöten. Rakennuksessa on paljon historiaan liittyvää esineistöä. Muutostoimenpiteet eivät saisi juurikaan näkyä ja tuoda sisätilaan uutta elementtiä, joka heikentäisi alkuperäisyyden ja aitouden vaikutelmaa. Tasapainon löytäminen vanhan sisätilan luonteen ja uusien elementtien välillä oli erityistä. Uusista toimenpiteistä hankalin oli ilmanvaihtokoneen sijoituspaikan löytäminen”, pääsuunnittelija Tiina Koskenniemi sanoo.
Palkittaviksi ehdotetaan
- Suomenlinnan hoitokunta (SLHK)
hankkeeseen ryhtyvä - Tiina Koskenniemi,
pää- ja rakennussuunnittelija, arkkitehti
Suomenlinnan hoitokunta - Sirkkaliisa Jetsonen, arkkitehti
Museovirasto
Tuhkimontie 10:n kerrostalot
Kahden kerrostalon korjausrakentamishanke Roihuvuoressa.
Roihuvuoressa sijaitseva kaareva nelikerroksinen ja kaareva ”käärmetalo” sekä korkeampi viisikerroksinen kerrostalo peruskorjattiin täysin sekä ulko- että sisäpuolelta. Esko Toiviaisen suunnittelemat ja Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) omistamat kerrostalot valmistuivat vuonna 1956, ja niissä on yhteensä 121 asuntoa.
Rakennuksissa on matalat sisäänkäyntiaulat ja kellarit, joten talotekniikan yhteensovittaminen oli haastavaa. Talojen alkuperäiset porraskäytävät säilytettiin. Seinien väri palautettiin alkuperäisiksi. Rakennusten energiatehokkuutta ja asumismukavuutta parannettiin. Alvar Aallon suunnittelemat eteisnaulakot kunnostettiin. Kahden talon välinen terassialue uudistettiin. Kaarevan kerrostalon kivijalassa on pieni päiväkoti, jonka piha uusittiin kokonaan.
”Tuhkimontien asuntojen pohjat ovat toimivat ja mukavan kokoiset tänäkin päivänä. Ne ovat valoisia läpitalon asuntoja, joissa on melko isot ikkunat. Asunnoissa on erilliset keittiöt. Emme alkaneet tekemään tilajakoon isompia muutoksia, mutta lisäsimme yhden saunan. Tontti ei ole kamalan iso, mutta sen välittömässä läheisyydessä on puisto ja metsäalueita”, pääsuunnittelija Matias Pohjola sanoo.
Perustelut ehdokkuudelle
- Esimerkillinen korjaushanke, jossa peruskorjattujen rakennusten alkuperäisiä osia ja ominaispiirteitä on säilytetty taidolla.
- Esimerkiksi osa alkuperäisistä puuikkunoista on säilytetty, ja osa ikkunoista on uusittu vanhan mallin mukaan.
- Hankkeessa tehtiin hyvät selvitykset lähtötiedoiksi: rakennusten rakennushistoria selvitettiin ja julkisivuista ja porrashuoneista tehtiin kattava väritystutkimus.
Palkittavaksi ehdotetaan
- Matias Pohjola, pääsuunnittelija, arkkitehti, ARK-suunnittelija
Arkkitehtitoimisto Küttner Ky
We Land
Uusi maamerkki ja toimisto- ja liikerakennus Ruoholahdessa.
37 000 neliömetrin kokoisessa We Land -rakennuksessa on 14 kerrosta ja kolme kellarikerrosta, jotka ovat suoraan metrotunnelin yläpuolella. Kupari–lasi-julkisivuisessa rakennuksessa on hyödynnetty sataprosenttisesti kierrätettävää kuparia. Rakennuksen katutasossa on lounasravintola ja ylimmässä kerroksessa fine dining -näköalaravintola. We Landin suunnitteluvaiheelle myönnettiin BREEAM Outstanding
-ympäristösertifikaatti.
”We Land on rakennettu hyvin tiukkaan paikkaan Ruoholahden kaupunkirakenteeseen, jossa kulkee muun muassa metrolinja. Tämä on ollut monessa mielessä haasteellinen rakennushanke. Rakennusvalvonta on reagoinut nopeasti ja joustavasti erilaisiin tilanteiden muutoksiin, joita suunnittelemisessa ja rakentamisessa on ilmennyt. He ovat auttaneet meitä hankalissa tilanteissa. Rakennusvalvonnan joustavuus on ollut tässä avainasemassa”, pääsuunnittelija Juha Mäki-Jyllilä sanoo.
Perustelut ehdokkuudelle
- Työmaan toiminta ja sen johtaminen on ollut mallikelpoista, ja rakennusvalvonnan pyytämät työmaa-aikaiset selvitykset on toimitettu ajallaan ja kattavina.
- Rakennus on sovitettu taidokkaasti vaateliaalle tontille, ja ympäristön kaupunkikuvallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokas teollisuusarkkitehtuuri on huomioitu.
- Julkisivun pääasiallisiksi korkealaatuisiksi materiaaleiksi on valittu kuparilevy ja lasi, jotka sopeutuvat hyvin myös ympäristön punatiiliseen rakennuskantaan.
- Rakennuksen arkkitehtoninen yleisote on korkeatasoinen ja luo kauniin ja rauhallisen taustan Rumban aukiolle palautettavalle veistokselle.
- Merenpinnan alapuolisella osalla rakentaminen on edellyttänyt vesitiiviitä rakenteita ja kosteudenhallinnalta perusteellista paneutumista tavanomaiseen rakentamiseen nähden.
- Tontilla olevan maanalaisen talotekniikan rakentamisen aikaiset tilapäisjärjestelyt ovat olleet vaateliaita ja edellyttäneet huolellisesti valmisteltuja ja toteutettuja erityisjärjestelyjä.
- Yhteydenotot rakennusvalvontaan tulevista työmaa-aikaisista muutoksista ovat olleet ennakoivia, ja yhteistyö suunnittelijan ja lupakäsittelijän välillä on sujunut esimerkillisesti, mikä on heijastunut muutosaiheiden lupakäsittelyn sujuvuuteen.
Palkittavaksi ehdotetaan - Juha Mäki-Jyllilä,
pääsuunnittelija, arkkitehti
JKMM Arkkitehdit - Koko suunnitteluryhmä
Kiinteistö Oy Ruoholahden We Land NCC Property Development Oy
