Pasilan ja Kalasataman välillä kulkeva Teollisuuskadun akseli muuttuu tulevaisuudessa liikenneväylästä ympäröiviä alueita yhdistäväksi eläväksi keskusta-alueeksi. Tavoitteena on luoda alueesta merkittävä työpaikkojen, kulttuurin ja tapahtumien keskittymä sekä parantaa yhteyksiä kaikilla kulkumuodoilla. Juuri valmistunut kaavarunko luo suuntaviivat alueen tulevalle kehitykselle ja maankäytölle. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee Teollisuuskadun akselin kaavarunkoa kokouksessaan 4. toukokuuta.
Teollisuuskadun akselin kaavarungon suunnittelu- ja tarkastelualueet kattavat laajoja alueita Helsingin kantakaupungista. Kaavarunko toimii alueen asemakaavoituksen lähtökohtana ja ohjaa suurempia kaupunkirakenteellisia muutoksia alueella. Kaavarunko luo suuntaviivat alueen tulevalle kehitykselle määrittelemällä jatkosuunnittelun keskeisimmät tavoitteet: toiminnot, korttelirakenteen ja rakentamismahdollisuudet, liikennejärjestelyt, puisto ja -virkistysalueiden sijoittumisen sekä viherrakenteen.
Kaavarunko mahdollistaa alueen tiivistymisen asemakaavamuutosten kautta. Hankekohtaisia asemakaavan muutoksia valmistellaan kiinteistönomistajien ja kaupungin tarpeiden mukaan. Lisä- ja täydennysrakentamisen tarkempi muoto ja mitoitus tarkentuvat asemakaavavaiheessa.
Teollisuuskadun akselin muutos liikenneväylästä ympäröiviä alueita yhdistäväksi eläväksi keskusta-alueeksi tulee tapahtumaan monessa vaiheessa ja eri aikajänteillä. Kaavarungossa esitetyt liikenne-, täydennysrakentamis- ja kaupunkitilaratkaisut vaativat toteutuakseen jatkosuunnittelua, jolloin suunnitelmat tarkentuvat.
Kaavarunko syntyi yhteistyössä sidosryhmien kanssa
Kaavarungolla on merkittäviä vaikutuksia alueen kaupunkikuvaan, toimintoihin ja liikenteeseen sekä yksityisille kiinteistönomistajille. Kaavarungon suunnittelualueella ei ole asukkaita, mutta se rajoittuu Suomen tiiveimpiin asuinalueisiin. Varsinaisella suunnittelualueella työskentelee paljon ihmisiä, ja palveluiden ja vapaa-ajan merkeissä sinne tullaan koko kaupungin alueelta ja kauempaakin. Alueen kautta kulkee lisäksi tärkeitä pyöräilyn, joukkoliikenteen ja autoliikenteen yhteyksiä.
”Koska alueella on paljon eri käyttäjiä, kaavarunkotyön eri vaiheissa pyrittiin osallistamaan mahdollisimman laajasti eri sidosryhmiä. Kaavarungon yksi tarkoitus on olla vuorovaikutuksen väline, jossa tehdään näkyväksi ja tuodaan keskusteluun alueeseen liittyviä suunnittelukysymyksiä ennen varsinaista asemakaavoitusta”, kuvaa arkkitehti Tiia Ettala.
Yksi Teollisuuskadun akselin kaavarunkotyön tärkeimmistä tavoitteista oli löytää ja tunnistaa kiinteistönomistajien, kaupunkilaisten, alueen toimijoiden ja kaupungin yhteinen etu ja tahtotila alueen tulevaisuuden ja kehityksen suhteen. Teollisuuskadun kaavarungon vuorovaikutus toteutettiin kahdessa vaiheessa vuosien 2018−2020 aikana. Työn aikana kokeiltiin erilaisia vuorovaikutuksen ja viestinnän muotoja , jotta osallisia saatiin mukaan mahdollisimman laajasti. Suunnittelijat mm. siirsivät työpisteensä muutamaksi viikoksi suunnittelualueelle, ja EU-hankkeen avustuksella vuorovaikutuksessa kokeiltiin uusia teknologioita.
Vuorovaikutuksessa saatu palaute on otettu huomioon muun muassa siten, että kaavarungon merkintöjä ja määräyksiä on tarkennettu toimintojen, täydennysrakentamisen, puistoalueiden ja pysäkkien sijoittelun osalta. Palautteen pohjalta pikaraitiotien pysäkkien sijoittelua on tutkittu tarkemmin. Lisäksi on tarkasteltu täydennysrakentamisen reunaehtoja.
Tutustu Teollisuuskadun kaavarungon aineistoihin
Lisätietoa Teollisuuskadun kaavarungosta ja vuorovaikutuksesta löytyy osoitteesta hel.fi/teollisuuskatu
