Vallilanpuiston peruskorjauksen pääperiaatteena on säilyttää mahdollisimman paljon alkuperäistä puustoa. Kaadettavien pylväshaapojen tilalle suunnitellaan uusia kuivaan kasvupaikkaan soveltuvia puulajeja. Korvaavat puut selviävät myöhemmin keväällä.
Vallilanpuiston pylväshaapojen runkohaapsasvauriot tulivat ilmi, kun puistossa omia aikojaan kaatuneen puun kaatumissyytä selvitettiin. Tämän seurauksena myös muita puita alettiin tutkia tarkemmin, ja kahta pienintä lukuun ottamatta kaikkien pylväshaapojen tyvissä oli nähtävissä runkohaapsasen ulostuloreikiä. Pienempien puiden kasvu oli heikkoa ja kituvaa, josta voidaan päätellä tuhohyönteisen levinneen myös niihin. Niiden todettiin myös olevan heikosti kiinni maaperässä.
Työmaalla joudutaan kaatamaan myös eteläisin Rautalammintien jalava jalavanpakurin aiheuttamien vaurioiden vuoksi. Vaurio on noin 5–7 metrin korkeudessa. Koska jalava sijaitsee jalkakäytävän ja ajoradan vieressä, on se vaurion vuoksi riskipuu.
Runkohaapsanen tekee reikiä ja altistaa puut lahottajasienille
Runkohaapsanen on haavan tuhoajahyönteinen. Runkohaapsasen aiheuttamat jäljet altistavat haavan helposti lahottajasienille ja tekevät näin puista arvaamattomia. Ensin lahoavat tyvet, minkä vuoksi puut kaatuvat helposti. Haapa kestää huonosti lahottajia.
Runkohaapsanen ilmestyy yleensä sellaisiin haapoihin, jotka eivät kasva luontaisilla kasvupaikoilla. Havaintoja kyseisistä hyönteisistä on tehty muun muassa aurinkoisilla metsän reunoilla sekä kuivien mäkien päällä kasvavissa haavoissa.
Vallilanpuistossa runkohaapsasen tekemiä reikiä löytyi kaikista pylväshaavoista. Suurimmasta puusta löytyi tuhoajahyönteisen tekemien onkaloiden lisäksi lahoa tyvestä. Puiden vedensaanti on puistossa jo valmiiksi heikkoa paikan kuivuuden vuoksi, joten ne tulisivat joka tapauksessa todennäköisesti kuolemaan pystyyn.
