Vanhan kirkkopuiston hautamuistomerkit entisöitiin

Kaikki puiston viitisenkymmentä hautakiveä pestiin ja niiden kaiverruksia maalattiin uudelleen. Vanhimmat hautakivistä ovat yli 200-vuotiaita.
Majuri Wilhelm Edvard de Beschen hautamuistomerkki ennen ja jälkeen entisöinnin

Vanhassa kirkkopuistossa tehtiin kesän aikana perusteellinen entisöintiurakka: kaikki puiston hautamuistomerkit pestiin, niiden kaiverruksia maalattiin uudelleen ja ne käsiteltiin suoja-aineella. Puistossa on noin viisikymmentä hautamuistomerkkiä, joista vanhimmat ovat yli 200-vuotiaita.

Kaupunkilaisilta tuli toiveita hautamuistomerkkien kunnostamisesta. Kaiverrukset olivat kuluneet paikoin tunnistamattomiksi, ja kivet olivat ajan saatossa tummuneet. Kiviä on kunnostettu aiemmin tapauskohtaisesti esimerkiksi rikkoutumisen tai kaatumisvaaran vuoksi, mutta nyt ne entisöitiin ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan.

Muisto Kampin hautausmaahistoriasta

Suurin osa hautakivistä on peräisin vuosilta 1790–1829, jolloin Vanhan kirkkopuiston alueella oli Kampin siviilihautausmaa.

Lisäksi hautausmaalle on myöhemmin avattu kolme yhteishautaa, joille on pystytetty hautamuistomerkit. Näitä ovat Helsingin valtauksessa vuonna 1918 kaatuneiden saksalaissotilaiden ja Valkokaartin ja Suojeluskunnan jäsenien haudat sekä vuonna 1919 Viron vapaussodassa kaatuneiden suomalaisten vapaaehtoisten yhteishauta.

Ruttopuistonakin tunnettu Vanha kirkkopuisto sijaitsee Lönnrotinkadun ja Bulevardinkadun välissä, ja se on keskustan suosituimpia oleskelu- ja piknik-paikkoja. Lempinimi juontuu siitä, että puiston lähistölle on haudattu 1710-luvulla Helsingissä riehuneen ruton uhreja. Näiden hautamuistomerkkejä ei ole säilynyt. Kampin alueella on ollut useita hautausmaita eri aikakausina.

Kuvassa: Majuri Wilhelm Edvard de Beschen hautamuistomerkki ennen ja jälkeen entisöinnin. Pesu palautti hautakiven alkuperäisen valkean marmorin värin.

Lisätietoja Vanhan kirkkopuiston historiasta Vihreät sylit -sivustolla(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)