Apua varhaiskasvatuksen akuuttiin henkilöstövajeeseen
Koronan jälkeen varhaiskasvatuksessa oli akuutti henkilöstövaje. Pormestarin käynnistämä työryhmä päätyi starttaamaan pilotin, jonka tavoitteena oli tuoda työrauhaa ja turvaa yksikköihin ja taata varhaiskasvatuksen laatu niissäkin tilanteissa, joissa puuttui yksikön omaa henkilöstöä ja sijaisia ei saatu henkilöstöpalveluyrityksen kautta. Syntyi nopean avun yksikkö.
Rekrytointi aloitettiin vuoden 2022 alussa. Tavoitteena oli saada neljälle alueelle yhteensä 20 varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa. Tehtävä houkutteli ja sijaisia saatiin rekrytoitua.
– Pian huomattiin, että yksikköihin saatiin työrauhaa ja pysyvyyttä, lisäksi akuutit tilanteet saatiin nopeasti haltuun. Syksyllä 2022 päädyttiin laajentamaan toimintaa kahdelle uudelle alueelle sekä ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen, sanoo nopean avun yksikön päällikkö Anna-Leena Olkinuora.
Keväällä 2023 palaute toiminnasta oli niin kannustavaa, että toimintaa päädyttiin laajentamaan koko helsinkiläiseen varhaiskasvatukseen. Henkilöstön rekrytointia laajennettiin ja sijaisia tulisi olemaan 40 yhdeksän suurpiirin alueella ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa. Päätös toiminnan vakiinnuttamisesta tehtiin loppuvuodesta 2023.
Varhaiskasvatukseen saatu lisää työrauhaa
Nykyään nopea sijaisapu voi tarjota myös kohdennettua tukea ennakoiden ja suunnitellusti varhaiskasvatuksen yksiköihin ja ryhmiin. Se on auttanut turvaamaan henkilöstön riittävyyden myös hankalina päivinä. Apua on tarjottu erityisesti toimikausien alkuun. Helsingissä on saavutettu toiminnalla työrauhaa ja turvaa varhaiskasvatusyksiköihin ja mahdollistettu osaltaan laadukasta varhaiskasvatusta.
– Olemme voineet tukea ryhmiä, joissa toiminnan aloitus syystä tai toisesta on vaatinut enemmän aikuisia. Nopea apu on näkyvä osa helsinkiläistä varhaiskasvatusta, ja toimimme läpinäkyvästi ja avoimesti suhteessa kaikkiin alueisiin ja yksiköihin, sanoo nopean avun koordinaattori Liisa Väisänen-Aasmaa.
Henkilöstön kohdentamista arvioidaan vuosittain tunnuslukujen avulla niin että apu kohdentuu aina alueille, joissa sitä eniten tarvitaan. Säästöä on kokonaisuudessa syntynyt kohdentuvissa sijaisratkaisuissa. Toiminta näkyy myös henkilöstön hyvinvoinnin lisääntymisenä.
