Tarkastelu toteutettiin Keskustan elävyysindeksi -nimisen menetelmän avulla. Menetelmä mittaa ydinkeskustan kävijöiden käyntimäärän, asiointimäärän sekä kokonaisviipymät ja asiointiviipymät. Elävyysindeksi kertoo tarkastelualueella asioivien suhteellisesta osuudesta siellä yli neljä tuntia viettävien määrään verrattuna.
Helsingin ydinkeskustan kävijämäärät laskeneet, muualla pohjoismaissa kasvaneet
Helsingin ydinkeskustan kävijämäärät, jotka olivat vuonna 2019 korkeammat kuin esimerkiksi Tukholmassa, eivät ole palautuneet vastaavalle tasolle vuoteen 2023. Helsingissä ydinkeskustassa käyntien määrä on laskenut vuodesta 2019 vuoteen 2023 yli 31 miljoonalla, kun taas Tukholmassa ydinkeskustakäyntien määrä samalla ajanjaksolla on kasvanut lähes 28 miljoonalla, Kööpenhaminassa yli 600 000:lla ja Oslossa reilulla 23 miljoonalla.
Päivätasolla Helsingin ydinkeskustan kävijämäärä on laskenut lähes 86 000:lla, kun Tukholmassa käyntien määrä on kasvanut 76 000:lla, Oslossa 63 000:lla ja Kööpenhaminassa vajaalla 2 000:lla.
Asioinneissa korostuivat pikakäynnit keskustaan
Jokaisessa pohjoismaisessa pääkaupungissa alle neljä tuntia kestäneiden asiointien määrä on kehittynyt suotuisammin kuin alle vuorokauden kestäneiden käyntien määrä. Asioinnin määrän kasvu on kohdistunut kaikissa kaupungeissa alle 20 minuuttia kestäneisiin pikakäynteihin.
Helsinki on kuitenkin vuosina 2019–2023 menettänyt huomattavan paljon alle neljä tuntia kestäneitä asiointikäyntejä, vuositasolla yli 19 miljoonaa asiointia. Tukholmassa ja Oslossa alle neljä tuntia kestäneiden asiointikäyntien määrä on kasvanut merkittävästi ja suhteellisesti jopa enemmän kuin alle vuorokauden kestäneiden käyntien määrä. Kööpenhaminassakin asiointikäyntien määrä on ollut kasvussa.
Keskustan ulkopuoliset kauppakeskukset säilyttäneet kävijämääränsä
Helsinki teetti vastaavan tarkastelun keskustan ulkopuolella olevien kaupallisesti merkittävien kohteiden kävijämäärien kehittymisestä samalta ajanjaksolta. Tarkastelulla haluttiin selvittää, ovatko muut kaupallisesti merkittävät alueet vahvistuneet siten, että se voisi ainakin osittain selittää Helsingin keskustan käynti- ja asiointimäärien vähentymistä. Tarkastelun kohteina olivat seuraavat pääkaupunkiseudun kauppakeskukset lähiympäristöineen: AINOA (Tapiola), Hertsi (Herttoniemi), Itis (Itäkeskus), Kaari (Kannelmäki), Redi (Kalasatama), Sello (Leppävaara) ja Tripla (Pasila).
Tarkastelun mukaan kokonaisuutena arvioiden keskustan ulkopuoliset alueet säilyttivät käyntimääränsä miltei ennallaan vuodesta 2019 vuoteen 2023, sillä alueisen yhteenlaskettu muutos oli vain noin -0,7 miljoonaa. Kohteiden yhteenlaskettu käyntimäärä oli vuonna 2019 noin 59 miljoonaa ja vuonna 2023 noin 58,3 miljoonaa.
Pasila, Herttoniemi ja Itäkeskus houkuttelivat vuonna 2023 enemmän kävijöitä kuin vuonna 2019, mitä selittää osaltaan Pasilan Triplan ja Herttoniemen Hertsin kauppakeskusten avaaminen ja Itiksen perusparannuksen valmistuminen.
Keskustan kävijämäärien laskuun useita syitä
Uudet kauppakeskukset tai jo olemassa olevat kaupalliset keskittymät eivät kuitenkaan täysin selitä keskustasta poistuneita käyntejä. Helsingin ydinkeskustan toimintaympäristö on muutoksessa muun muassa etätyön yleistymisen, kaupan rakennemuutoksen ja joukkoliikenteen matkustajamäärien laskun myötä. Koronapandemia ja sen aikaiset rajoitukset ovat myös todennäköisesti muuttaneet ihmisten asiointikäyttäytymistä selkeästi. Lisäksi viimeaikainen taloudellinen tilanne on oletettavasti osaltaan vaikuttanut siihen, että sekä käyntien määrä että viipymien kestot ovat vähentyneet.
Helsinki jatkaa toimenpiteitä keskustan elinvoimaisuuden vahvistamiseksi
Helsingin kaupunki tulee jatkamaan selvitystöitä ja muita toimenpiteitä ydinkeskustan kävijämäärien ja elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Kaupungin ja ydinkeskustan muiden toimijoiden yhteistä tahtotilaa ja tulevaisuuden näkymää haetaan kahdenkin eri työn voimin.
Kesällä 2024 käynnistyy projekti, jonka tavoitteena on määritellä Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän yhteinen tahtotila ydinkeskustan kehittämiseksi. Projekti tuo yhteen eri toimijoita ja pyrkii edistämään rakentavaa, tietoon perustuvaa ja kaikkien osapuolten intressejä sovittelevaa keskustelua ydinkeskustan tulevaisuudesta.
Tämän lisäksi ulkopuolisella asiantuntijalla teetetään selvitys konkreettisista toimenpiteistä, joilla Helsingin kaupunki voisi parhaiten tukea ydinkeskustan elinvoiman vahvistumista.
Keskustan Elävyysindeksi on Nortecon Oy:n mittaus- ja analyysimenetelmä, joka hyödyntää Telian mobiiliverkkodataa. Aineistoon ei pystytä yhdistämään ulkomaisia liittymiä. Mittauksessa yksittäisen henkilön tiedot ovat anonyymejä.
