Ympäristöraportti 2022: Onnistumisia ja kirittävää kaupungin ympäristö- ja ilmastotavoitteiden edistämisessä

Helsingin kaupunkistrategia linjaa kunnianhimoisesti niin päästöjen vähentämisestä kuin luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta. Vuonna 2022 lähiluonnon säilyttämisen ja kaupungin kasvun yhteensovittamista edistettiin monella rintamalla. Hiilineutraali Helsinki -ohjelma päivitettiin vastaamaan päästöjen vähentämisen kiireellisyyteen.
Ilmakuva Eirasta.
Ilmakuva Eirasta. Kuva: Jussi Hellsten / Helsinki partners

Helsingin päästöt kasvoivat kaukolämmön päästöjen vuoksi

Helsingin kasvihuonekaasujen päästöt kasvoivat vuonna 2022 edellisvuodesta 12 prosenttia. Muiden sektorien päästöt pääasiassa pienenivät, mutta kaukolämmön päästöt kasvoivat merkittävästi. Päästöjen kasvu oli seurausta maakaasun tuonnin loppumisesta Venäjältä Ukrainan sodan takia. Helen Oy joutui korvaamaan maakaasua kaukolämmön tuotannossa kivihiilellä ja öljyllä. Vuoteen 1990 verrattuna Helsingin kokonaispäästöt olivat noin 25 prosenttia pienemmät.

”Helsingin päästökehitys osoittaa, että kirittävää on, jos aiomme saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä. Energiantuotannossa tarvittavat muutokset ovat mittakaavaltaan isoja, vaikka tässä kohtaa päästökehityksen syyt olivat ulkoisia ja liittyivät Ukrainan sotaan. Ensi vuoden raportissa nähdään toisen suuntainen liike, sillä Hanasaaren hiilivoimala suljettiin tänä keväänä. Sen myötä kaupungin kokonaispäästöt laskevat noin 20 prosenttia. Kaukolämmön iso murros täytyy saada aikaiseksi tämän vuosikymmenen aikana”, sanoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Hiilineutraali Helsinki -ohjelma päivitettiin vastaamaan vuoteen 2030 aikaistettuun hiilineutraaliustavoitteeseen. Toimenpiteiden vaikuttavuuteen ja lisäisyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Päästövähennyksiä pyritään saamaan aikaan kaupunkistrategian mukaisesti erityisesti lämmityksessä, liikenteessä ja rakentamisessa. Päästöjä vähentäviä toimenpiteitä päivitetään jatkossa vuosittain, jolloin pystytään reagoimaan nopeasti niin tekniikan kehittymiseen, energian hintaan kuin maailmantilanteen muuttumiseen.

Työ luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi kantaa hedelmää

Helsingissä valmisteltiin neljää uutta osayleiskaavaa, joista jokaisessa luontoarvot ovat keskeinen lähtökohta. Asemakaavoituksessa luonnon monimuotoisuus näkyy paitsi luontoalueiden huomioimisena ja säästämisenä myös erilaisten kaupunkia viherryttävien kaavamääräysten antamisena. Kaupunkiympäristölautakunnassa hyväksyttiin vuonna 2022 yhteensä 51 tarkistettua asemakaavaehdotusta, joista 46:ssa ei ollut lainkaan ristiriitoja ekologisen verkoston kanssa.

Helsingin metsien hoidon periaatteiden päivittäminen uuden kaupunkistrategian ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman mukaiseksi käynnistettiin. Tärkeimmäksi tavoitteeksi on asetettu suunnitelmallinen monimuotoisuuden lisääminen ja metsien luontainen vanheneminen.

Myös Helsingin kymmenvuotisen luontoseurantasuunnitelman toteuttaminen alkoi.

”Vuosittain tehtävistä seurannoista kertyy systemaattisesti dokumentoitu luontotiedon aikasarja, joka tarjoaa tärkeää tietoa luonnon monimuotoisuuden tilan kehittymisestä Helsingissä”, ympäristöjohtaja Esa Nikunen kertoo.

Luonnonsuojelualueiden osuus Helsingin maapinta-alasta kasvoi 3,8 prosentista 4,0 prosenttiin verrattuna vuoteen 2021. Helsinkiin perustettiin vuonna 2022 neljä uutta luonnonsuojelualuetta. ELY-keskuksen perustamispäätökset syntyivät Kruunuvuorenlammen, Tahvonlahden harjun, Rudträskin ja Uutelan metsän alueista.

Raideliikenteen kehittämiseen panostettiin  

Raideliikenteen kehittämiseen panostettiin edelleen voimakkaasti. Raide-Jokerin rakentaminen eteni suunniteltua nopeammin. Myös Kruunusillat-pikaraitiotiehanke ja Kalasatamasta Pasilaan -hanke etenivät hyvin. Pikaraitiotiehankkeista seuraavana toteutusvuorossa olevan Länsi-Helsingin raitiotien valmistelu eteni. Helsingin pyöräverkko laajeni Raide-Jokerin rakentamisen yhteydessä, kun Viikinbaana valmistui Roihupellosta Oulunkylään.

Joukkoliikenteen matkustajamäärät nousivat, mutta eivät vielä palautuneet koronaa edeltävälle tasolle. Matkustajamäärät nousivat vuonna 2022 Helsingin seudun liikenteen (HSL) alueella metrossa 25 prosenttia, busseissa 26 prosenttia, raitiovaunuissa 32 prosenttia ja lähijunissa 33 prosenttia verrattuna vuoteen 2021.

Sähköautojen määrä jatkoi kasvuaan. Ladattavien autojen suhde kaikkiin liikennekäytössä oleviin autoihin Helsingissä oli noin 11,4 prosenttia. Vuonna 2021 vastaava luku oli 8,4 ja vuonna 2020 3,4 prosenttia. Kaupungin tavoitteena on, että vuonna 2030 sähköautot muodostavat 30 prosenttia Helsingin ajoneuvokannasta.

HSL otti käyttöön noin 150 uutta sähköbussia ja niiden kokonaismäärä kasvoi vuoden 2022 aikana 328 kappaleeseen. HSL:n tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä vähintään 30 prosenttia (noin 400 kappaletta) bussiliikenteen kalustosta kulkee sähköllä.

Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli ympäristöraporttia kokouksessaan 13.9.2023. Keskustelu oli vilkasta ja kaupunginvaltuusto hyväksyi ympäristöraportin teemoihin liittyen yhdeksän pontta.