Joko olet kokeillut uudentyyppistä vaalikonetta? Ehdokaskartan kysymyksiin voit vastata haluamassasi järjestyksessä. Niiden sivuuttaminen on helppoa. Perinteisissä koneissa kysymykset esitetään teemoittain järjestettynä pitkänä listana.
Ehdokaskartta on avoimeen lähdekoodiin ja Ylen vaalikoneen dataan perustuva sovellus, jolla voi tarkastella perinteisten vaalikoneiden toimintojen lisäksi koko poliittista kenttää. Aalto-yliopistosta alkunsa saanut sovellus on ensiaskel kohti avoimen vaalikonealustan kehittämistä.
Vaalikoneet ovat Suomen kaltaisessa monipuoluejärjestelmässä suosittuja. Niitä voi verrata merkitykseltään internetin hakukoneisiin, kun äänestäjät etsivät ehdokkaita.
— Uusi Ehdokaskartta esittää tulokset poliittisella kartalla, jonka keskellä on äänestäjä itse, sovelluksen kehittäjä
Kalle Järvenpää sanoo. - Toinen keskeinen ero perinteiseen on, että kysymyksiin voi vastata haluamassaan järjestyksessä, ja niiden sivuuttaminen on helppoa.
Ehdokaskartta ei ainoastaan järjestä ehdokkaita mielipiteiden vastaavuuden mukaan, vaan tarjoaa keinoja hahmottaa koko poliittista kenttää ja valikoida ehdokkaita eri kriteereillä, vaikkapa iän tai puolueen mukaan.
Uudenlaisen vaalikoneen prototyyppi on ensimmäistä kertaa käytössä tulevissa kuntavaaleissa, ja tietonsa se saa Ylen vaalikoneesta.
— Helsingin valtuustopaikoista kilpailee kuntavaaleissa 1163 ehdokasta 17 eri listalta. Tuntuisi toivottamalta löytää neulaa tuollaisesta heinäsuovasta ilman vaalikoneita, Kalle Järvenpää sanoo.
Vaalikone avoimen lähdekoodin avulla
Yle julkaisi maailman ensimmäisen vaalikoneen eduskuntavaalivuonna 1996. Nykyään mediatalot julkaisevat oman vaalikoneensa. Pelkästään median vaalikoneita oli viime eduskuntavaaleissa tarjolla 15.
Toteutukset muistuttavat läheisesti toisiaan, eikä niiden kehitys ole juuri edennyt. Yhdenmukaisuutta selittää osaltaan se, että ne tulevat vain muutamalta valmistajalta. Eduskuntavaalien 15 koneesta jopa 12 oli kahden suomalaisyrityksen käsialaa.
— Kansanvallan toteutumisen kannalta näinkin tärkeiden sovellusten pitäisi perustua avoimeen lähdekoodiin. Silloin niiden ohjelmointivirheet tai vinoumat eivät jäisi piiloon, ja voitaisiin rakentaa rinnakkaisia, kokeellisia koneita. Tämä ei olisi vain suomalaisten vaan kaikkien demokratioiden käytössä, listaa Kalle Järvenpää avoimen vaalikoneen etuja.
Järvenpään kehittämällä kuntavaalien Ehdokaskartalla on kaksi tehtävää. Se osoittaa toimivan prototyypin kautta, että vaalikoneen toteuttaminen avoimen lähdekoodin avulla on mahdollista. Lisäksi sen avulla kerätään käyttäjien kokemuksia vaalikoneen perinteisestä poikkeavista ominaisuuksista.
Kuntavaalien jälkeen kehittämishanke jatkuu laaja-alaisempana ja useampien yhteistyökumppanien kanssa. Tavoitteena on avoimen vaalikonealustan kehittäminen sekä kotimaiseen että kansainväliseen käyttöön.
Kalle Järvenpää toivoo käyttäjien lähettävän palautetta sovelluksen kautta tai täyttävän käyttäjäkyselyn.
Aalto-yliopiston median laitoksen opiskelija Kalle Järvenpää on monialainen muotoilija, jonka tausta on graafisessa suunnittelussa. Aalto-yliopisto on tukenut Ehdokaskartan kehitystyötä. Sovelluksen käyttämä data on saatu Yleltä, joka julkaisee sen avoimessa muodossa myöhemmin.