Itä-Helsingissä metron varrella sijaitseva Kontula on 60 vuotta vanha. Tarkalleen ottaen, Kontula perustettiin 18.3.1964, jolloin ensimmäiset asuintalon perustukset muurattiin Porttitien varteen.
Niistä perustuksista alkoi syntyä yksi Suomen suurimpia lähiöitä.
Sosiaali- ja kulttuuriantropologi, Helsingin yliopiston yliopistotutkija Pekka Tuominen on tutkinut Kontulaa jo pidemmän aikaa. Hän on tutkinut aiemmin Turkissa Istanbulissa toista maineeltaan samankaltaista aluetta kuin Kontula. Itse alueeseen hän liittyy monien sattumien kautta. Hän on muun muassa yksi Kontula Electronic-festivaalin järjestäjistä.
– Haimme vuonna 2016 rahoitusta alueella kulttuurifestivaalia ja tutkimusta yhdistävään hankkeeseen, jonka kautta aloin tekemään tutkimusta Kontulassa. Tänä vuonna festivaali järjestetään jo kahdeksatta kertaa, Tuominen kertoo.
Hän sanoo, että lähiöt ovat monella tavalla hyvin kiinnostavia ja niitä on tutkittu liian vähän. Kontulaan liittyvät erilaiset merkitykset ja mielikuvat herättävät myös paljon mielenkiintoa.
1960-luvun lähiöstä Itä-Helsingin kulttuurikeskukseksi
Helsingin kaupunkiuudistusalueisiin kuuluva Kontula on yksi Mellunkylän kaupunginosista ja on samalla sekä pääkaupunkiseudun että koko Suomen suurimpia ja tunnetuimpia lähiöitä. Naapuriasuinalueet mukaan luettuina alueella on lähes 40 000 asukasta.
Kontula kuuluu Mellunkylän kaupunginosaan, joka hallitsee Helsingin suurimman kaupunginosan titteliä vuorovuosin Vuosaaren kanssa. Mellunkylän alueeseen kuuluu kuuluvat Kontulan lisäksi Mellunmäen, Kivikon, Kurkimäen ja Vesalan asuinalueet. Mellunkylään pääsee kätevästi metrolla ja tulevaisuudessa liikenneyhteydet paranevat entisestään, kun Vantaan ratikka rakennetaan ja pidemmällä tulevaisuudessa mahdollisesti myös Raide-Jokeri 2 –pikaraitiotie.
Kontulan aluetta on rakennettu varsinkin 60-luvulla. Kontulan rakentamisella haettiin 60-luvulla vastausta akuuttiin asuntopulaan. Siitä hiljalleen alue alkoi kehittyä metron myötä merkittäväksi osaksi Itä-Helsinkiä.
– Kontula on ollut eri aikoina eri asioita. Kontulaa perustettaessa 1960-luvulla muutto lähiöön näyttäytyi modernina elämänä ja valoisana tulevaisuutena. 90-luvulla Kontulasta tuli mediassa lama-ajan kasvot ja alueella näkyi rakennemuutos ja työttömyys. 2000-luvulla maahanmuutto on dominoinut keskustelua.
”Ihmisiä sitoo alueeseen eletty elämä”
Entä millainen Kontula oikein on? Tuominen sanoo, että kaupunginosana alue on yhtä aikaa elävä, utelias ja nopeasti muuttuva, jossa kulttuuri on iso osa elämää. Toki samalla Kontulassa on huono-osaisuutta ja syrjäytetyksi tulemisen kokemusta.
– Kontulan alueelle mahtuu monia pieniä Kontuloita. Alueella asuvat ovat myös hyvin tietoisia alueen maineesta ja osaavat jopa laskea siitä leikkiä.
Kontulassa järjestetään erilaisia kulttuuritapahtumia ja yhteisöllisyys on tärkeä osa elämää alueella. Kontula Electronic on tuonut alueelle uusia kävijöitä, ja perinteeksi muodostunut KontuFest kerää kesäisin tuhansia kuuntelemaan eturivin artisteja. Katutaide ja skeittaus ovat saaneet vahvan jalansijan Kontulassa. Alueelle on toteutettu viime vuosina useita näyttäviä muraaleja.
– Kontula on virkeä kaupunginosa. Yhteisöllisyyttä on monella tavalla ja ihmiset tekevät paljon yhdessä. Ihmisiä sitoo omaan alueeseen eletty, elävä elämä, Tuominen toteaa.
Kontulalla on rikas historia ja Tuominen uskoo, että 60 vuoden päästä Kontulassa ihmiset välittävät edelleen alueestaan.
– Kontula on myös tulevaisuudessa merkityksellinen alue, joka herättää mielikuvia.
