Aydin Saiyar ja Meri Multanen viihtyvät Kontulassa. Siellä ei heidän mielestään ole paineita asettua tiettyyn muottiin.
Enemmän tilaa, kaunis luonto ja palvelut lähellä, luettelevat opettajina työskentelevät Aydin Saiyar ja Meri Multanen syitä siihen, miksi muuttivat yli kolme vuotta sitten Roihuvuoresta Kontulaan Naapurintielle.
Lisää tilaa piti saada, sillä Multasen ja Saiyarin perheessä on kaksi lasta, joista vanhempi on päiväkodissa ja nuorempi nukkuu sikeästi päiväunia parvekkeella.
Lähiluonto oli merkittävässä asemassa ostopäätöstä tehtäessä.
– Luonto on tosi lähellä. Ihastuttiin tähän, koska meidän takapihahan on metsää, kertoo Multanen.
Lähellä on myös yksi Helsingin merkittävimmistä kaupunkipuroista, Mustapuro.
– Harrastamme koko perhe lintujen bongausta ja tuossa Mustapurolla on ihan uskomaton määrä erilaisia lintuja, Saiyar kertoo.
Kontula on ollut vuosien saatossa julkisuudessa usein huonojen puolien vuoksi. Alueella on toki sosiaalisia ongelmia, mutta huono maine on kuitenkin usein eri asia kuin arkitodellisuus.
– Minulla oli alueesta hyvä kuva enkä pitänyt tätä pahana paikkana. Vasta aikuisena olen törmännyt niihin ennakkoluuloihin, joita Kontulasta on, kertoo Multanen, joka on samoilta kulmilta eli Kurkimäestä kotoisin.
Eräs korjausta vaativa asia on Kontulan sydän eli ostoskeskus. Sitä ollaankin uudistamassa. Pariskunta toivoo, että uudistamisen jälkeen ostarilta löytyisivät edelleen tärkeimmät palvelut, kuten uimahalli, kirjasto ja lukuisat etniset ravintolat.
– Ne ovat hinta-laatusuhteeltaan kaupungin parhaat ravintolat, kehuu Saiyar, joka on aiemmalta ammatiltaan kokki.
Ehkä siinä on tavallaan perää, kun Kontulasta puhutaan Suomen Berliininä. Tämä on henkisesti vapaa alue.
Multasen mielestä Kontulassa on vapautta.
– Sellaista vapautta, joka liittyy Itä-Helsinkiin laajemminkin eli saa olla oma itsensä, kertoo Multanen.
– Ehkä siinä on tavallaan perää, kun Kontulasta puhutaan Suomen Berliininä. Tämä on henkisesti vapaa alue, hän jatkaa.
Saiyarin mielestä Kontulassa ei ole paineita asettua tiettyyn muottiin.
– Tämä on etnisesti hyvin värikäs alue ja muistuttaa Suomea, jossa itse olen kasvanut siinä mielessä, että ei tarvitse olla juuri sitä tiettyä brändiä päällä, kertoo Saiyar, joka on kasvanut Tikkurilassa lapsuutensa. Hänen isänsä oli kotoisin Iranista.
Multanen pitää Kontulan kulttuurien kirjosta ja suvaitsevaisuudesta.
– Täällä on lapsen hyvä kasvaa, koska täällä tottuu ihan pienestä pitäen siihen, että ihmiset ovat erilaisia ja heillä on erilaisia taustoja. Se on rikkaus, Multanen kertoo.
Kontulassa järjestetään paljon tapahtumia. Silja Uusitalo on yksi tapahtumien järjestäjistä.
– Todella aktiivista kulttuuriporukkaa on täällä aika paljon, hän kertoo.
Ja se näkyy. On esimerkiksi Kontula Electronicia, KontuFestiä, Urban Film Festivalia ja Kontula Book Cityä. Uusitalo itse kuuluu Kontula-kollektiiviin.
Hän on esimerkiksi ideoinut Kontulaan itsenäisyyspäivän juhlaa, jossa oli esityksiä ja illallinen.
– Tapahtumien järjestäminen on minulle sisuuntumista Kontulan negatiivisesta maineesta. Minulle tuli fiilis, että hitto vie täällähän on mahdollisuudet vaikka mihin, kertoo Uusitalo.
Uusitalo muistuttaa, että Kontulassa on paljon hyvää, vaikka julkisuudessa käsitelläänkin usein niitä huonoja puolia, kuten huumeidenkäyttöä ja ostarin rähjäisyyttä. Tapahtumien järjestäminen tuo Uusitalolle iloa. Sitä tapahtumat antavat myös niihin osallistuville.
– Ihmiset ovat olleet tosi onnellisia siitä, että tällaistakin voi olla. Ekan itsenäisyysjuhlan jälkeen ihmiset kysyivät, että tuleehan tämä uudestaan.
60-vuotias Kontula kuuluu Mellunkylään. Kaupunki kehittää vanhoja asuinalueitaan ja on valinnut kaupunkiuudistusalueiksi Malmin, Malminkartano-Kannelmäen, Meri-Rastilan ja Mellunkylän.
Tämä juttu on julkaistu 5.6. ilmestyneessä Helsinki-lehdessä. Lehti jaetaan kaikkiin helsinkiläiskoteihin ja sen näköislehti on luettavissa verkossa.