Helsingin kaupunki vastasi kuulovammaisten perheiden toiveisiin ja keskitti viittomakielisen varhaiskasvatuksen Länsi-Helsingin Pitäjänmäkeen. Suomea puhuvien ja viittovien lasten uudesta yhteisryhmästä on saatu päiväkoti Tanelissa hyviä tuloksia.
Ulkona on sumuisen harmaata, mutta päiväkoti Tanelin sisältä ei väriä puutu. Pöydille on levitetty valkoisia papereita, joille 3–6-vuotiaat taiteilijat maalaavat vesiväreillä. Lastenhoitaja Katja Pokki opastaa kuuroja lapsia viittomakielellä ja suomenkielinen tulkki kertaa ohjeet vielä ryhmän kuuleville lapsille.
Tanelin viittomakielisessä varhaiskasvatuksen ryhmässä työskentelee viisi aikuista: viittomakielen taitoinen avustaja, kuuro lastenhoitaja, viittomakielinen varhaiskasvatuksen opettaja, Suomen kieltä puhuva opettaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Lisäksi päivittäisessä kanssakäymisessä avustaa kolme tulkkia.
– Päiväkotimme on verrattavissa mihin tahansa kaksikieliseen päiväkotiin. Meillä käytetään rinnakkain Suomen kieltä ja suomenkielistä viittomakieltä. 20 lapsen ryhmä on integroitu niin, että siinä on sekä kuulevia että kuuroja lapsia, kertoo päiväkodin johtaja Sara Haavikko.
Tanelin viittomakielinen ryhmä on ollut toiminnassa vasta puoli vuotta, mutta päivittäiset toimet sujuvat jo rutiininomaisesti. Kuurot ja kuulevat lapset leikkivät usein myös yhdessä.
– Lapset ovat luonnostaan sopeutuvaisia ja heillä on oppimisen nälkä. Olemme nähneet isoja harppauksia sekä ryhmäytymisessä että kielellisessä kehityksessä. Kaksikielisyydestä on tullut päiväkodissamme arkipäiväinen asia, josta olemme saaneet hyvää palautetta sekä lapsilta että vanhemmilta.
Helsingissä on tehty töitä viittomakielisen varhaiskasvatuksen keskittämiseksi. Kaupungin apuna palvelua ovat olleet kehittämässä Kuurojen Liitto, Viittovat perheet, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ja Helsingin vammaisneuvosto.
Aiemmin opetusta toteutettiin hajautetusti kaupungin eri päiväkodeissa. Haasteena oli, että kuulovammainen lapsi saattoi silloin joutua yksin kuulevien ryhmään.
– Vaikka tukena olisi viittomakielinen aikuinen, lapsi voi tuntea olonsa ulkopuoliseksi, jos ryhmässä ei ole muita viittomakieltä käyttäviä kavereita. Jo se voi lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta, että lapsi näkee täällä kaverinkin käyttävän kuuloimplanttia, Haavikko pohtii.
Päiväkoti Tanelin kaksikielinen ryhmä on tarkoitettu ensisijaisesti kuulovammaisille ja kotikielenään viittomakieltä käyttäville lapsille. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Amanda Haapanen muistuttaa, että viittomakielisestä opetuksesta hyötyvät myös kuurojen vanhempien kuulevat lapset ja kuurojen lasten sisarukset.
– Lähtökohta on se, että täällä kaikki pärjäävät. Meillä ei tarvitse pelätä puutteellisia viittomakielen tai suomen kielen taitoja. Jokainen oppii yksilöllisessä tahdissa. On hauska seurata, miten taitavasti lapset löytävät yhteisiä kommunikointitaitoja. Meillä leikitään viittoen, suomeksi tai tarvittaessa elein ja ilmein.
Päiväkodin tilat eivät ole vaatineet kaksikielisen opetuksen myötä suuria muokkauksia. Tärkeintä on, että tiloissa on esteetön näkyvyys viittoviin ohjaajiin ja tulkkeihin. Koko ryhmä pystyy hyödyntämään osittain samaa opetusmateriaalia, mutta kuulovammaisilla lapsilla on lisäksi käytössään Jyväskylän yliopistossa kehitetty Vikken veikeä viittomakieli -paketti.
Henkilökunnan monipuolinen osaaminen on päiväkoti Tanelin vahvuus. Viittomakieliseksi luokanopettajaksi ja varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskellut Joonas Lehtinen on itsekin kasvanut viittomakielisessä perheessä.
– Opin viittomakielen jo lapsena vanhempieni kautta ja olen päässyt sitä kautta kuulovammaisten kulttuuriin. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että viittomakieli on valtava voimavara. Se ei estä tai hankaloita Suomen kielen oppimista, pikemminkin rikastaa sitä.
Päiväkoti Tanelista varataan tietty määrä paikkoja kuulovammaisille ja viittomakieltä kotikielenään käyttäville lapsille. Mikäli hakijoita on enemmän kuin varattuja paikkoja, etusijalla ovat lapset, joilla on kuulovamma.
Syksyn toimintakausi alkaa heinä-elokuun vaihteessa ja kevään toimintakausi alkaa tammikuun alussa. Viittomakieliseen varhaiskasvatukseen haetaan viimeistään neljä kuukautta ennen toivottua aloitusajankohtaa. Viittomakielisen varhaiskasvatuksen hakemukset käsitellään kaksi kertaa vuodessa.
Tanelin päiväkodista lapset voivat jatkaa Pitäjänmäen peruskouluun, jossa on kuulovammaisille suunnattuja erityisluokkia.
Teksti ja kuva: Sanna Wallenius
