Ei millään uskoisi, että olemme yhdessä Helsingin suurimmista päiväkodeista. Päiväkoti Vaapukka sijaitsee Sinivuokonpolulla, joka on lähellä Itäkeskusta ja Marjaniemeä. Päiväkodissa on hoidossa noin 240 lasta.
Pari vuotta vanhan rakennuksen tilat on suunniteltu siten, että ryhmille on runsaasti erilaisia ja erikokoisia tiloja. Hälinää ei kuulu, sillä akustiikkaan on kiinnitetty paljon huomiota ja ryhmien toimintaa suunniteltu huolellisesti.
Rakennuksen toisessa kerroksessa ovat esikoululaisten sekä Puotilan ala-asteen sivupisteen tilat.
Rauhallinen ilmapiiri kiinnittää myös Vaapukassa vierailulla olevien pormestari Juhana Vartiaisen ja apulaispormestari Johanna Laisaaren huomion.
Päiväkodin johtaja Jarna Mäki kertoo, että rakennuksen suunnittelussa kuunneltiin alusta alkaen henkilökuntaa. Pedagogit kertoivat arkkitehdeille, mitä laadukas varhaiskasvatus vaatii rakennukselta. Iso etu oli yhdistää samaan rakennukseen koulun tiloja, sillä näin mukaan saatiin runsaasti monipuolisia yhteistiloja, esimerkiksi iso jumppasali, jota kaikki ryhmät voivat käyttää.
Henkilökunta antaa kiitosta siitä, että tiloja pystyy päivän mittaan muokkaamaan toiminnan mukaan.
Mäki ja varhaiskasvatuksen aluepäällikkö Antti Lehto-Raevuori vievät kierrokselle valoisiin tiloihin. Aulassa Pilvenhattarat-ryhmäläiset leipovat omenapiirakkaa varhaiskasvatuksen opettajan Minna Saarenoksan ohjauksessa. Leipurit vakuuttavat, että tuloksesta tulee herkullinen.
Toisen kerroksen jumppasalissa on parhaillaan koolla esiopetusryhmä, jota rentouttavat lastenhoitaja Helena Raappana ja varhaiskasvatuksen opettaja Päivi Tierto.
Tokaluokkalaiset ovat yhteisluokassa englannin tunnilla. Rehtori Aliisa Ranta näyttää, kuinka tilan saa liukuoven ansiosta kahdeksi kompaktimmaksi, jos opettajat haluavat opettaa pienempää ryhmää omassa tilassaan.
Kehuja henkilöstöltä ja huoltajilta
– Emme kaupungilla rakenna tiloja, jotka eivät mahdollistaisi lasten edun mukaista toimintaa sekä työntekijöiden hyvinvointia. Olemme onnistuneet hyvin, sillä täällä selvästi viihdytään, Laisaari sanoo.
Vaapukassa hyvän ilmapiirin aistii, mutta siitä kertovat myös henkilökunnan pysyvyys sekä huipputulokset henkilöstötyytyväisyyskyselyssä.
Myös lasten vanhemmilta tulee kiittävää palautetta. Kiitoksia antaa myös Johanna Kallio, jonka kaksi lasta ovat Vaapukan varhaiskasvatuksessa. Heitä vanhempi kolmas lapsi on ehtinyt kasvaa koululaiseksi.
– Tämä talo toimii kuin rasvattu, mutta päivähoidon laatu ei ole koosta kiinni. Vaapukkaa selvästi johdetaan hyvin, hän mainitsee.
Kallion mielestä Vaapukan hyviin puoliin kuuluu myös monikulttuurisuus. Kielikirjo on laaja, mutta päiväkodin johtajalla ei ole tapana laskea, kuinka moni lapsi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. He ovat kaikki vaapukkalaisia.
Tokaluokkalaiset esittelevät kuitenkin ylpeinä ovea, johon he ovat koonneet eri valtioiden lippuja. Ne kertovat ryhmään kuuluvien lasten taustoista.
Pienten lasten oma pieni kampus
Laisaaren mielestä Vaapukassa toteutuu hyvin opiskelijamaailmasta tuttu kampusajattelu. Vaapukan ”kampus” muodostuu leikkipuistosta, päiväkodista ja koulusta sekä niiden pihoista ja viheralueista.
– Alueen toimivuus näkyy myös siinä, että hyvin suunnitelluilla yhtenäisillä leikkialueilla riittää leikkijöitä myös iltaisin.
Ja näin se käytännössä rullaa: Osa päivähoidossa olevista lapsista on käynyt ennen päiväkotia leikkipuistossa vanhempiensa kanssa. Kulmat ovat tutut, kun he aloittavat päiväkodissa. Yhteistyö leikkipuiston kanssa jatkuu päiväkodissa.
Lyhyet välimatkat mahdollistavat myös sisä- ja ulkotilojen yhteiskäytön sekä yhteiset tilaisuudet leikkipuiston, päiväkodin ja koulun kesken. Myös aikuiset ovat tuttuja.
Laisaari pohtii, että tämän tyyppistä lapsille turvallista yhtenäistä pihasuunnittelua tulee monistaa kaupungissa jatkossa.
Koska eskari ja koulu ovat saman rakennuksen toisessa kerroksessa, sinne pääsee siirtymään ilman turhia paineita.
Perheiden arkea helpottaa suuresti, että eka- ja tokaluokkalaisen iltapäivätoiminta järjestetään tutussa leikkipuistossa päiväkodin ja koulun vieressä.
Rehtori Aliisa Rannan mielestä on suuri etu, että nivelvaiheessa ammattilaiset pääsevät yhdessä varmistamaan jokaiselle oppilaalle hyvän alun koulunkäyntiin.
– Eri toimijoiden yhteistyö toteutuu Vaapukassa hienosti. Perheille ja kasvatuksen henkilöstölle on iso hyöty siitä, että leikkipuistotoiminta, päiväkoti ja koulu nivoutuvat yhteen, Vartiainen mainitsee.
Varhaiskasvatuksella 300 toimipistettä
Laisaari sanoo, että Helsingin etu varhaiskasvatuksessa on monipuolisuus. Pisteitä on kaikkiaan noin 300, ja siihen mahtuu niin pieniä kuin isoja yksiköitä. Osa pedagogeista hakeutuu mieluummin pieniin yksiköihin, osa viihtyy suuremmissa.
Myös huoltajien toiveita kuullaan, kun lapselle haetaan päiväkotipaikkaa. Yleisesti paikka haetaan läheltä kotia.
Kaupunki haluaa, että varhaiskasvatus on laadukas paikasta riippumatta. Laisaari huomauttaa, että koska varhaiskasvatuksen henkilöstöstä on pula koko maassa, Helsingin on pidettävä herkeämättä huolta pito- ja vetovoimasta. Siinä yksi tekijä ovat toimivat tilat.
Lehto-Raevuoren kokemukset isoista yksiköistä ovat hyvin positiiviset. Kun laaja rakennus suunnitellaan fiksusti, yhteen rakennukseen saadaan ikään kuin monta pientä päiväkotia mutta myös monipuolisia yhteistiloja, joita yksittäisiin päiväkoteihin ei olisi mahdollista saada.
– Varhaiskasvatus on kasvatuksen ja koulutuksen kivijalka. Meidän on varmistettava, että jokainen lapsi pääsee kokemaan kuuluvansa joukkoon ja että jokaisella on sellainen olo, että hänellä on tulevaisuudessa mahdollisuudet tavoitella mitä ikinä haluaa, Lehto-Raevuori sanoo.
Teksti ja kuvat: Kirsi Riipinen
