Esplanadien kokeilun tulokset päätöksenteossa

Esplanadeilla aloitettiin kesällä 2023 kokeilu, jossa varattiin aiempaa enemmän tilaa kävelylle ja oleilulle, lisättiin alueelle vehreyttä sekä kohennettiin viihtyisyyttä. Kaksivuotiseksi suunniteltu kokeilu on nyt päättynyt ja kokeilun rakenteita puretaan parhaillaan. Kokeilun tuloksia ja johtopäätöksiä käsitellään kaupunkiympäristölautakunnassa tiistaina 5. marraskuuta.
Ihmisiä terassilla.
Esplanadien kokeiluja seurattiin tiiviisti ja monipuolisesti koko sen keston ajan. Kuva: Veikko Somerpuro

Väliaikaisia kävely- ja pyöräilyalueita toteutettiin Esplanadeilla, Kasarmikadulla, Erottajankadulla, Korkeavuorenkadulla Designmuseon edustalla ja Lönnrotinkadulla. Esplanadien kokeiluja seurattiin tiiviisti ja monipuolisesti koko sen keston ajan. Kokemuksia ja oppeja tullaan hyödyntämään pysyvien ratkaisujen suunnittelussa niin Esplanadeilla kuin muilla ydinkeskustan kaduilla sekä tulevissa kokeiluissa.

Kokeilun kustannukset olivat noin 4,2 miljoonaa euroa

Esplanadin ja siihen liittyvien katujen kokeilu on maksanut vuosien 2023–2024 aikana yhteensä noin 4,2 miljoonaa euroa. Kustannukset tarkentuvat vielä purkutöiden osalta, koska ne ovat kesken. Kustannukset sisältävät järjestelyt Pohjois- ja Eteläesplanadilla, Erottajankadulla, Lönnrotinkadulla sekä kesäkaduilla Designmuseon edustan aukiolla ja Kasarmikadulla. Kalusteet ja muut käytetyt materiaalit suunniteltiin ja hankittiin niin, että niitä olisi suurelta osin mahdollista käyttää uudestaan muissa kaupungin kohteissa.

Kokeilualueilla olleista kalusteista osa on jo siirretty suoraan käyttöön kaupungin muihin kohteisiin ja osa on varastoitu tulevia hankkeita varten. Uudelleenkäytettävien kalusteiden ja materiaalien arvo on yhteensä noin 1,1 miljoonaa euroa. Lisäksi monivuotiset kasvit kuten palmut istutetaan ensi vuonna uusiin kohteisiin.

Esplanadien kokeilu paransi kävelyn ja oleilun olosuhteita

Esplanadin kokeilu on jakanut kaupunkilaisten mielipiteitä puolesta ja vastaan. Suurin osa helsinkiläisistä ja alueella liikkuneista oli kuitenkin kokenut kokeilun vaikuttaneen positiivisesti alueen viihtyisyyteen.

Kokeilun aikana ylivoimaisesti yleisin liikkumistapa alueella on ollut kävely. Noin neljännes oli liikkunut alueella autolla tai pyörällä. Kävelijät ja pyöräilijät olivat kokeneet liikkumisen alueella sujuvaksi. Autolla liikkuneet olivat puolestaan kokeneet liikkumisen hankalaksi.

Kokeilulla ei ole havaittu merkittäviä vaikutuksia alueen elinvoimaan. Osa alueen yrityksistä on saanut kokeilusta hyötyä erityisesti laajempien terassien ansioista. Merkittävä osa toimijoista on kuitenkin kokenut kokeilun hyvinkin kielteisenä liiketoiminnalleen, koska he ovat kokeneet, että huoltoajo on vaikeutunut, autoliikenne on hidastunut ja alueelta on poistunut pysäköintipaikkoja. Huoltoliikenne on toisaalta kokeilun aikana noudattanut paremmin liikennesääntöjä, mikä on parantanut jalankulun turvallisuutta.

Lönnrotinkadun pyöräkaista selkeytti liikkumista kadulla ja rauhoitti jalkakäytäviä kävelylle. Autoliikenteen sujuvuuteen järjestelyillä ei ollut merkittäviä vaikutuksia. Pyöräliikenteen määrää kasvoi merkittävästi kesäaikana.

Opit otetaan käyttöön tulevissa hankkeissa

Helsingissä ei ole aiempina vuosikymmeninä toteutettu näin suuria kokeiluja näin keskeisillä paikoilla. Kokeilun valmistelun, toteutuksen, seurannan ja purun prosessista saatiin oppeja niin erilaisiin suunnitteluratkaisuihin kuin itse suunnitteluprosessiin.

Kokeilu osoitti, että kaupunki voi olla ketterä ja nopea toimija, mutta se vaatii huomattavasti enemmän resursseja kuin normaalisti. Tämän hankkeen aikataulu oli erittäin haastava, kun otettiin huomioon kohteen merkittävyys, tavoiteltu laatutaso ja työtavaksi edellytetty yhteissuunnittelu. Osalle toimijoista vuorovaikutuksen käynnistyminen vasta lautakunnan valmistelupäätöksen jälkeen oli liian myöhäinen vaihe ja alle vuoden valmistautumisaika muuttuviin järjestelyihin oli liian lyhyt aika. Jatkokehityksessä on tärkeää huomioida oikein ajoitettu ja monipuolinen vuoropuhelu kaupunkilaisten ja toimijoiden kanssa, ratkaisuista oppiminen ja ratkaisujen vaikutusten seuraaminen, koska ne edesauttavat laadukkaan kävely-ympäristön kehittämistä ja parantavat myös ratkaisujen hyväksyttävyyttä.

Kokeilujen jälkeen kohti pysyviä muutoksia

Ydinkeskustassa on tulevina vuosina tiedossa merkittäviä peruskorjauksia. Ensimmäiseksi uusitaan Kaivokadun metroaseman vesikatto, mikä alkaa arvioilta vuonna 2027 ja kestää pari vuotta. Vuonna 2029 on tarkoitus käynnistää Esplanadin vesihuoltoverkoston ja katuympäristön peruskorjaus. Esplanadien alueelle laaditaan asemakaava ja alueellinen liikennesuunnitelma, joiden mukaan alueen liikennejärjestelyjä voidaan muuttaa katujen peruskorjauksen yhteydessä.

Menestyneimmän kesäkatukohteen eli Designmuseon aukion pysyvien ratkaisujen suunnittelu on käynnistynyt syksyllä 2024. Lönnrotinkadun pysyvät liikennejärjestelyt tullaan päivittämään, kun Kampin alueen liikennesuunnitelma laaditaan. Sen suunnittelu käynnistyy arvioilta vuonna 2026.