Helsingissä linjataan tänä syksynä, rauhoitetaanko Kaivokatu joukko- ja saattoliikenteen, kävelijöiden ja oleskelijoiden käyttöön. Näin on ehdotettu ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan 17. syyskuuta.
Ehdotuksen mukaan Helsingin päärautatieaseman ympäristöstä kehitetään tulevaisuudessa nykyistä viihtyisämpää katuympäristöä, johon tulee uusia palveluita, istutuksia ja terasseja. Muutosten jälkeen rautatieaseman ympäristö liittyisi entistä selkeämmin osaksi kävelykeskustaa. Henkilöautojen läpiajo kiellettäisiin Kaivokadulla, ja keskustan läpi olisi mahdollista ajaa Esplanadien kautta. Sekä Pohjois- että Eteläesplanadilla olisi kaksi ajokaistaa.
Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ehdotetaan myös laajemmin ydinkeskustan paikallisen katuverkon, julkisten tilojen viihtyisyyden ja käveltävyyden parannuksia. Kehittämisen tavoitteena on, että rauhallisilla kaduilla käveltävyys paranee, ja että liiketilojen vetovoima kehittyy hyvään suuntaan.
– Helsinki kehittää ydinkeskustasta elämyksellistä perillä olon paikkaa. Jotta keskusta voi säilyä elinvoimaisena ja tarjota entistä laajemmin palveluita, sen pitää houkutella viihtymään. Haluamme olla tältäkin osin kansainvälisesti kilpailukykyinen suurkaupunki, Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski taustoittaa suunnitelmaa.
Kaivokadun uudistettu ympäristö valmistuisi 2030-luvulla
Helsingin kaupunginhallitus päätti vuonna 2021, että kävelykeskustaa ja käveltävää keskustaa laajennetaan kunnianhimoisesti. Liikennejärjestelmäsuunnitelma ja sitä tukeva ympäristösuunnitelma on laadittu edistämään tavoitetta.
Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että liikenneuudistukset tukevat keskustan elinvoimaa, ja että alueen palvelut olisivat yhä paremmin saavutettavia kävellen ja joukkoliikenteen avulla. Joukkoliikenteen vaihtoyhteyksiä on tarkoitus parantaa erityisesti päärautatieaseman ja Kampin terminaalin lähellä.
Ajoyhteydet kaikkiin keskustan kiinteistöihin säilyisivät suunnitelman toteutuessa hyvinä. Iso uudistus olisi, että kaikkiin keskustan huoltotunneliin kytkeytyviin maanalaisiin pysäköintilaitoksiin pääsisi jatkossa ajamaan kaikkien sisäänajojen kautta. Mahdollisuutta tähän selvitetään parhaillaan.
Uusien liikennejärjestelyiden negatiivisimmat vaikutukset kohdistuisivat tästä huolimatta huolto- ja tavaraliikenteeseen sekä niihin, jotka haluavat ajaa ydinkeskustan läpi henkilöautolla. Näille liikkujille muutokset näkyisivät matka-aikojen pidentymisenä.
– Arviointi osoittaa, että suunnitelman toteuttaminen synnyttäisi kuitenkin Helsingille enemmän myönteisiä kuin kielteisiä elinvoimavaikutuksia. Suurimalle osalle liikkujista matka-ajat keskustaan lyhenisivät, ja kokonaisuus on keskustan elinvoimaa vahvistava. Liikennejärjestelmäsuunnitelman toteutumisen vaikutuksia on arvioitu laajasti eri sidosryhmien kanssa ja tutkimusten avulla, liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen kertoo.
Jos kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman omalta osaltaan, se etenee syksyn aikana kaupunginhallituksen päätettäväksi.
Tämän jälkeen uudistukset vaativat toteutuakseen vielä runsaasti kaava-, liikenne-, katu- ja muuta yksityiskohtaista suunnittelua. Uudistukset voivat tulla voimaan pääosin 2030-luvun alkupuoliskolla. Sitä ennen Kaivokadulla on tarkoitus kunnostaa metroaseman huonokuntoinen katto ja toteuttaa alueelle suunnitteilla olevat pikaraitiotiejärjestelyt.
