Helsingin ensimmäinen ympärivuotinen leikkipuisto Brahe avattiin 1. syyskuuta 1951.
"Juhlat ja tempaukset olivat Brahiksella suuressa suosiossa. Yhteistyössä päiväkotien ja perhepäivähoidon kanssa tehtiin suuri toritapahtuma, jossa myytiin omia tuotteita Unicefin hyväksi. Tuotolla saatiin viisi kaivoa Afrikkaan,” muistelee Brahen alkuaikoja ohjaaja Anja Ojaharju.
"Brahiksella oli paljon isoja poikia ja lunastaakseni paikkani jouduin opettelemaan pingiksen oikein tosissani, että olisin pärjännyt niiden jannujen kanssa. Peli alkoi kulkea ja niin minut hyväksyttiin joukkoon”, Ojaharju kertoo.
Alkusysäys toiminnalle vuonna 1913
Vuonna 1913 Suomen Voimistelunopettajien liiton vuosikokous vetosi Herroihin Helsingin kaupungin Valtuusmiehiin ohjatun leikkikenttätoiminnan aloittamiseksi Helsingissä. Ja jo samaksi kesäksi Kaupunginvaltuusto osoitti 500 markan määrärahan Helsingin Naisvoimistelijoille leikkien toimeenpanemiseksi eri puolille kaupunkia.
Leikkikenttätoiminnalla on ollut useita isäntiä. Alussa perään katsoi Voimistelunopettajien liitto. Vuonna 1917 toiminta "kunnallistui" ja vetovastuu annettiin ensin Kasvatuslautakunnalle, sitten Lastensuojelukeskukselle ja muutamaa vuotta myöhemmin Lastensuojelulautakunnalle. Vuonna 1951 leikkipuistojen hallinta siirtyi Lastentarhain johtokunnalle.
Ympärivuotinen toiminta alkoi lasten päivähoidon alaisuudessa
Ympärivuotinen toiminta alkoi siis lasten päivähoidon alaisuudessa. Toiminta miellettiin pitkälti ennaltaehkäiseväksi lastensuojelutyöksi. Vuonna 1948 oltiin kypsiä kaavailemaan toiminnan ympärivuotisuutta.
Kaupunginhallitus asetti komitean suunnittelemaan uusien kenttien rakentamista sekä entisten kunnostamista. Komitean puheenjohtajana oli rahatoiminnanjohtaja Erik von Frenckell ja jäseniä kaupunginarkkitehti Lauri Pajamies, kaupunginpuutarhuri Bengt Schalin, urheiluohjaaja E. Numminen ja puistoleikkitoiminnan ohjaaja Kirsti Pajunen. Jokainen aikansa arvostettuja vaikuttajia.
Välinesuojakin tarvittiin
Komitean mielestä leikkikentille oli saatava välinesuoja, josta erotettuna olisi oma suoja kaitsijoita varten. Rakennusvirasto sai tehtäväkseen tyyppipiirustusten laatimisen. Ensimmäinen kokovuotinen leikkikenttä, Brahe, aloitti "mökkiläisenä", mutta sai talon viisi vuotta myöhemmin.
"Jos mitään asiaa tällä alalla on pantu nopeasti toimeksi, niin se on mainitun kentän perustaminen. Kun valtuuston päätös 29.8.1951 tuli tiedoksi, alkoi toiminta 1.9.1951. Lainatuin suojin, erään kaupungin laitoksen ammoin poistetuin kalustein sekä osittain kesäkentän lainatuin välinein alkoi työ. Aikanaan saatiin ohjaajien lämmitettävä suoja, leikkivälinesuoja ja lasten kuivakäymälä", kertoo Kirsti Pajunen muistiinpanoissaan.
Kun pandemiatilanne sallii juhlimisen, juhlitaan sekä Brahen hienoa 70-vuotista toimintaa että uuden leikkipuistorakennuksen avajaisia. Uusi leikkipuistorakennus kuvassa.
Lähde:
Pirjo Vilhunen: 80 leikin vuotta: leikkipuistotoimintaa Helsingissä 1914-1994
Ylempi kuva:
Brahen leikkikenttä 1950-luvulla. Lapsia leikkimässä kotia. Taustalla ns. Sadan markan villat, Porvoonkatu 1-9. Helsingin kaupunginmuseo.