Helsingin kaupungin johtamisjärjestelmä uudistettiin vuonna 2017. Uudistuksessa otettiin käyttöön pormestarimalli, toimialamalli sekä osallisuus- ja vuorovaikutusmalli. Tampereen yliopiston tutkijoista koostuva tutkimusryhmä toteutti johtamisjärjestelmän uudistuksen kokonaisarviointitutkimuksen vuosina 2019–2021. Tarkoituksena oli tutkia uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä sitä, miten uudistetulla johtamisjärjestelmällä voidaan vastata tehokkaan ja demokraattisen kaupunkihallinnan haasteisiin.
Helsingin johtamisuudistus on kansallisesti erittäin merkittävä ja historiallinen muutos suomalaisen kunnallisalan hallinnon näkökulmasta. Noin 30 virastoa lakkasivat uudistuksen yhteydessä toimimasta ja niiden tilalle perustettiin neljä toimialaa. Tämän lisäksi siirryttiin pormestarimalliin, jonka tarkoituksena oli vahvistaa Helsingin kaupunginvaltuuston asemaa.
Uudistuksen mittaluokan vuoksi pidettiin tärkeänä, että johtamisuudistuksen arviointi on avointa ja julkista ja että se täyttää tieteellisen arviointitutkimuksen kriteerit. Akateemisen arvioinnin pohjalta johtamisjärjestelmää voidaan myös kehittää tutkimuspohjaisesti ja tarjota tieteelliselle kunnallisalan tutkimukselle merkittävää aineistoa.
Kaupunginhallitus päätti 4.3.2019 johtamisjärjestelmän ja toimialamallin akateemisen arviointitutkimuksen tilaamisesta, jonka toteuttajaksi valittiin Tampereen yliopisto. Uudistuksen kokonaisarviointi tehtiin vuosina 2019–2021 ja sen tehtävänä oli tuottaa kokonaisarviointi ja -näkemys johtamismallin vaikutuksista. Tutkimuksen aineistoina käytettiin viranhaltija- ja luottamushenkilöhaastatteluja, fokusryhmähaastatteluja, tietojohtamisen kyselyaineistoa, henkilöstön näkemyksiä kartoittavia kyselyaineistoja sekä dokumenttiaineistoja.
Poliittisen päätösvallan keskittyminen heijastaa kuntavaalituloksen suoremmin johtamiseen
Tampereen yliopiston tekemästä johtamisjärjestelmän uudistuksen kokonaisarviointitutkimuksesta selviää, että uudistuksen myötä kuntavaalien tulos heijastuu suoremmin kaupungin johtamiseen ja koko kaupunkiorganisaatioon. Poliittinen päätösvalta jakautuu tavoitteen mukaisesti suhteessa vaalitulokseen: uudistus on vahvistanut pormestarin ja apulaispormestareiden asemaa kaupungin johtamisessa, sillä he tulevat vaaleissa eniten ääniä saaneista puolueista ja toimivat organisaation keskeisimmillä poliittisilla paikoilla. Poliittinen johtaminen on vahvistunut ja elitisoitunut vallan keskittymisen myötä.
Tutkimustulokset kertovat myös, että toimialamalli on parantanut kaupunkiorganisaation toimintojen koordinaatiota ja vähentänyt siiloja. Kaupunkikokonaisuuden ohjattavuus on parantunut, mutta lautakuntatyön kuormittavuus on samalla kasvanut.
Kaupungin rooli vahvistunut kansainvälisesti mutta osallistumisen edistäminen irrallaan johtamisesta
Uudistuksen kokonaisarviointitutkimuksesta selviää, että pormestarimalli on selvästi vahvistanut kansainvälistä yhteistyötä. Kansainvälisellä yhteistyöllä on keskeinen tehtävä kaupunkiin liittyvien mielikuvien ja kaupunkimarkkinoinnin tukemisessa. Se on arvokasta myös kehittämisen näkökulmasta, kun tavoitteena on uudenlaisten kehittämisideoiden löytyminen. Kansainvälisyyden merkitys näkyy laajasti erilaisissa kehittämishankkeissa ja kaupungin uudistamisessa.
Sen sijaan tavoite osallisuuden ja avoimuuden edelläkävijyydestä ei tutkimuksen mukaan ole toteutunut. Kaupunkilaisten osallistumisen edistäminen on irrallaan johtamisesta ja yksittäisten henkilöiden varassa sen sijaan, että osallistuminen nähtäisiin osana uudenlaista organisaatiokulttuuria.
Johtamisjärjestelmän ja toimialamallin toteuttamista ja siitä tehtyjä eri arviointeja on käsitelty kaupunginvaltuuston seminaareissa 13.–14.6.2019 ja 4.–5.2.2021. Seminaarien ohjelmat, aineistot ja esitykset on julkaistu kaupunginvaltuuston sivuilla.
Valtuustoseminaari kesäkuu 2019
Valtuustoseminaari helmikuu 2021
Tehokasta ja demokraattista kaupunkihallintaa? Helsingin johtamisjärjestelmän uudistuksen akateeminen kokonaisarviointitutkimus (pdf). (Anni Jäntti, Arto Haveri & Pasi-Heikki Rannisto (toim.))