Kirjastolla kävijäennätys
Helsingin kaupunginkirjasto teki vuonna 2024 uuden kävijäennätyksen. Kävijöitä oli 9,2 miljoonaa, eli 13 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Asukkaat ottivat heti omakseen viime vuoden alussa avatun Kalasataman kirjaston ja kulttuurikeskuksissa sijaitsevat kirjastot Itäkeskuksessa, Kannelmäessä, Malmilla, Maunulassa ja Vuosaaressa kasvattivat vetovoimaansa. Esimerkiksi Vuosaaren kirjastossa kirjasimme viime vuonna 300 000 lainaustapahtumaa, mikä on eniten Oodin jälkeen.
Kirjoja ja muuta aineistoa lainattiin Helsingin kirjastoista yhteensä 5,7 miljoonaa kappaletta, joka on 7 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Etenkin lastenkirjallisuuden lainaus nousi. Sen lainamäärä kasvoi 9 prosenttia.
Kulttuurikeskusten kävijämäärät nousivat 26 prosenttia
Kulttuurikeskusten tapahtumissa kävi vuonna 2024 kaikkiaan 862 900 henkilöä, kun vuonna 2023 kävijöitä oli 684 900. Kävijämäärä kasvoi näin ollen vuodessa 26 prosenttia eli yli neljänneksellä.
Luvuissa ovat mukana Helsingin Annantalon, Caisan, Kanneltalon, Malmitalon, Maunula-talon, Savoy-teatterin, Stoan ja Vuotalon kulttuuritapahtumien kävijät. Lisäksi mukana ovat Espan lavan konserttikävijät.
Eniten kaupunkilaisia kiinnostivat konsertit sekä maksuttomat tapahtumapäivät. Yleisömenestyksiä olivat esimerkiksi Arpan keikat Kanneltalolla ja Malmitalon puistossa, Arja Saijonmaan ja Vilma Jään konsertit Espan lavalla, Michael Monroen ja edesmenneen Heikki Silvennoisen keikat Vuotalolla sekä Kauri Honkakosken Hinterland teatteriesitys Stoassa.
Kaupunginmuseo vuoden toiseksi suosituin museo Suomessa
Kaupunginmuseossa vierailtiin 330 312 kertaa. Museoissa panostimme toimintaan lasten, nuorten ja ikäihmisten kanssa. Naperokonsertteihin ja osallistaviin teatteriesityksiin osallistui 537 Kulttuurin kummilasta.
Kaupunginmuseossa oli kolme vaihtuvaa näyttelyä; “Sun Bodi – Kuntosalien hikinen historia”, “Mestat ja huudit – Näe Helsinki toisin” sekä sateenkaarisiirtolaisten kertomuksia avaava “M/S Baltic Queers”. “Katse Helsinkiin – Volker von Boninin valokuvia” -näyttely esitteli Hakasalmen huvilassa helsinkiläisarkea ja kaupunkimiljöötä. Lokakuussa avattiin elämyksellinen näyttely “Kimallus ja kumarrus – kartanonväen kaksi maailmaa”. Ratikkamuseo oli avoinna ympäri vuoden ja jatkoi suosiotaan koululaisten vierailukohteena.
Ulko- ja sisäliikuntapaikat sekä ohjatut tunnit houkuttelivat kaupunkilaisia liikkumaan
Kaupungin liikuntapaikoissa kirjattiin 8,6 miljoonaa käyntikertaa, kun tavoitteena oli 7,8 miljoonaa. Tavoite ylittyi, vaikka Yrjönkadun uimahalli oli koko vuoden ja Oulunkylän liikuntapuisto osan vuotta suljettuna peruskorjauksen vuoksi. Uimareita oli erityisesti Uimastadionilla toukokuussa helteisen sään houkuttamina sekä koko vuoden aikana muun muassa Töölön kisahallissa ja Itäkeskuksen uimahallissa.
Ohjatun liikunnan tunneille kirjasimme hieman yli 400 000 käyntikertaa. Etenkin kurssitoiminta houkutteli ikäihmisiä ja käyntikertatavoite 300 000 ylittyi reippaasti.
Ulkoilualueiden- ja ulkokuntoilupaikkojen suosio oli suurta ja kävijämäärät pysyivät edelleen korkealla tasolla eli noin 1,3 miljoonassa käyntikerrassa.
Aurinkoiset uimarannat ja avantouintipaikat houkuttivat
Avasimme Palettilammen uimarannan, mikä vahvisti uimarantaverkostoa Pohjois-Helsingissä. Osallistuvan budjetoinnin ehdotus- ja äänestyskauden 2023–2024 hankkeista saimme valmiiksi esimerkiksi Vantaanjoen uimapaikkojen kunnostuksen sekä Neitsytsaaren uudet melontalaiturit.
Talvikaudella 2023–2024 kelit suosivat hiihtoa ja lähes koko 200 km latuverkosto oli hiihtäjien käytössä marraskuussa ja suurella osalla laduista pääsi hiihtämään maaliskuun alkupuolelle asti. Myös talviuinti pysyi suosiossa.
Senioriliikunnan kurssitoiminnan täyttöaste oli yli 94 prosenttia ylittäen asetetun kaupunkiyhteisen 92 prosentin tavoitteen.
Nuorille tarjosimme harrastustoimintaa, tiloja ja kohtaamisia kaduilla ja kujilla
Harrastamisen Suomen mallin toiminnassa tarjosimme 90 788 harrastuskäyntiä Helsingin koulujen 3.–9. luokkalaisille lapsille. Harrastusryhmiä oli kaikkiaan 847, ja kaikki harrastukset perustuvat lapsilta ja nuorilta kerättyihin toiveisiin. Mukana ovat kaikki Helsingin alueella toimivat suomen- ja ruotsinkieliset koulut ja erityiskoulut. Erityisenä painopisteenä oli segregaation ehkäisy ja suuntasimme lisää harrastuksia kaupunkiuudistus- ja tarveperustaisen rahoituksen kouluille.
Kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää nuorisotyötä järjestettiin yli 7 000 tuntia ja nuoria kohdattiin yli 130 000 kertaa.
Etsivä nuorisotyö auttoi elämänvalinnoissa
Etsivässä nuorisotyössä työskentelimme tavoitteellisesti vuoden aikana noin tuhannen nuoren aikuisen kanssa. Lisäksi noin 700 nuorta ohjattiin kertaluonteisesti. Ohjasimme nuoria koulutukseen, työelämään sekä muihin nuoria tukeviin palveluihin sekä vapaa-ajan palvelujen pariin.
Ukrainalaisille nuorille järjestimme kaksi kesäleiriä
Toteutimme yhteistyökumppaneidemme Helsingin NMKY ry:n ja Leirikesä ry:n kanssa ukrainalaisille nuorille kaksi kesäleiriä heinäkuussa. Dniprosta leirille osallistui 30 lasta ja nuorta sekä heidän ohjaajansa. Ryhmä tutustui Helsinkiin ja sen nähtävyyksiin leirijaksojen välissä yhden viikonlopun ajan.
Puhdasta energiaa, kiertotaloutta ja kenttätyötä
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja energiankäytön tehostamiseksi käynnistimme maalämpöhankkeen, jossa on tavoitteena hyödyntää maalämpöä tekonurmikentän lämmittämisessä. Lisäksi aloitimme aurinkoenergian pilottihankkeen.
Paransimme eri toimipisteissä lämmitys- ja talotekniikkaa, uusimme ulkoalueiden ja kiinteistöjen sisävalaistusta ja valaistuksenohjausta sekä päivitimme toimitilojen laitteita entistä energiatehokkaammiksi.
Kestävien liikkumismuotojen käyttöä edistimme parantamalla jalankulun ja pyöräilyn mahdollisuuksia lisäämällä muun muassa pyöräpysäköintialueita liikunnan toimipaikoissa. Liikuntapaikkojen pysäköintialueille valmistui sähköautojen latausinfraa.
Poistimme ja torjuimme haitallisia vieraslajeja useilla rannoilla, liikunta-alueilla ja ulkoilusaarilla yhdessä eri yhteistyökumppaneiden kanssa.
