Koettu asuinalueen turvallisuus tukee lasten liikuntahalukkuutta

Kun lapsi tai nuori kokee, että asuinalueella on tilaa ja mahdollisuuksia liikkua hänen haluamallaan tavalla, hän todennäköisemmin liikkuu suosituksen mukaan eli vähintään tunnin ajan päivässä. Suositusten mukaan liikkuvia lapsia ja nuoria on tutkimusaineistossa yhteensä noin 40 prosenttia vastaajista. Myös koetulla asuinalueen turvallisuudella on merkitystä. Monen liikuntapaikan viikoittainen käyttö on nimittäin todennäköisempää, jos lapsi tai nuori kokee asuinalueella olevan turvallista liikkua yksin. 

Tutkimusartikkelit perustuvat vuonna 2022 kerättyyn LIITU-tutkimuksen aineistoon (Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa). LIITU-tutkimukseen osallistui kyseisellä tutkimuskerralla melkein 1 800 koululaista perusopetuksen parittomilta vuosiluokilta Helsingissä.  

Suuri osa seuraharrastamisen päättäneistä on halukkaita palamaan takaisin

Suosituksen mukainen liikkuminen vaihteli tutkimuksessa lasten ja nuorten iän mukaan. Osuus laski, mitä vanhemmasta vuosiluokasta oli kyse. Osallistuneista yhdeksäsluokkalaisista vain kolmannes liikkui suosituksen mukaisesti. Myös muita väestöryhmien välisiä eroja havaittiin. Pojat täyttivät suosituksen yleisemmin kuin tytöt. Mitä paremmaksi koululainen koki perheen taloudellisen tilanteen, sitä todennäköisemmin hän liikkui suosituksen mukaisesti.
 
Suuri osa kertoi osallistuvansa seuratoimintaan. Ensimmäisen luokan oppilaista noin kolmannes harrasti seuroissa vähintään kolmena päivänä viikossa, kun taas kolmannes ei ollut koskaan harrastanut seuroissa. 

Muilla oppiasteilla 71 prosenttia osallistui jossakin muodossa seuratoimintaan vastaushetkellä, kun taas 22 prosenttia oli päättänyt seuraharrastamisen. Valtaosa lopettaneista oli kuitenkin päättänyt seuraharrastamisen edeltävän kahden vuoden aikana. Silti suuri osa (78 prosenttia) lopettaneista olisi valmis harrastamaan liikuntaa ja urheilua uudestaan seuroissa joko kilpailu-, harrastus- tai kokeilumielellä. 

Seitsemän prosenttia ei ollut koskaan harrastanut seuroissa. Se, että ei ollut koskaan harrastanut seuroissa, oli todennäköisempää ulkomaalaistaustaisilla kuin suomalaistaustaisilla. 

Liikuntapaikkojen käyttö ja osallistuminen liikuntatilaisuuksiin on yleistä

Tutkimukseen osallistuneet lapset ja nuoret hyödynsivät monipuolisesti ja säännöllisesti eri liikuntapaikkoja sekä osallistuivat erityyppisten seurojen, kerhojen tai yrityksien järjestämiin liikunta- tai urheilutilaisuuksiin viikoittain. Käytetyimpiä liikuntapaikkoja olivat kevyen liikenteen väylät, oma tai ystävän piha, sisäsalit, ulkokentät ja luonto. Melkein kaikki harrastivat omaehtoista liikuntaa viikoittain. Kaksi kolmesta vastaajasta osallistui viikoittain urheiluseuran harjoituksiin, kun taas koulun liikuntakerhot houkuttelivat viikoittain noin kolmanneksen vastaajista. Myös suosituimpien lajien kirjo oli laaja.
 
Monia liikuntapaikkoja käytettiin yhtä yleisesti riippumatta perhetaustasta tai liikkumisen määrästä. Siinä missä erityisesti urheiluseuroihin osallistumisessa näkyi perhetaustan merkitys, vastaavia eroja ei havaittu koulun liikuntakerhojen tai muiden tahojen, kuten partion tai seurakuntien järjestämien liikuntakerhojen osalta. Tulokset korostavatkin monipuolisten liikkumisolosuhteiden merkitystä lasten ja nuorten liikkumisen edistämisessä. Tulokset kannustavat myös tutkimaan, miten vahvistaa lapsen kokemusta siitä, että asuinalueella on tilaa ja mahdollisuuksia liikkua hänen toivomallaan tavalla.

– Helsingin kaupunki on tunnistanut liikkumisen lisäämisen tärkeyden kaupunkistrategisena painopisteenä. Kaupungin peruskouluissa liikkumisen edistämisen työ on jo nyt monipuolista. Tutkimustulokset tukevat tiedolla johtamisen näkökulmasta tätä työtä. Erityistä huomiota tulee jatkossakin kiinnittää arki- ja hyötyliikkumiseen. Yksinomaan liikuntaharrastuksiin keskittyminen ei riitä takaamaan lasten ja nuorten päivittäistä liikkumisen tarvetta, toteaa liikkumisen edistäminen -yksikön päällikkö Minna Paajanen. 
 
Kaupunginkanslian alaisen kaupunkitietopalvelun uudet tutkimustulokset lisäävät tietoa lasten ja nuorten liikkumisesta sekä niihin liittyvistä monista vaikuttavista tekijöistä. Tuloksia voidaan hyödyntää lasten ja nuorten liikunnan edistämisessä.

Tutustu tutkimukseen: Näin helsinkiläislapset ja -nuoret liikkuvat, harrastavat seuroissa ja käyttävät liikuntapaikkoja – tuloksia LIITU-tutkimuksesta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) (Suvi Määttä, Sami Kokko, Taija Savolainen ja Minna Paajanen)

Tutustu tutkimukseen: Helsinkiläislasten kokemus oman asuinalueen turvallisuudesta on yhteydessä liikkumiseen ja liikuntapaikkojen käyttöön(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) (Suvi Määttä, Taija Savolainen, Minna Paajanen ja Sami Kokko)