Helsingin kirjastojen kokeilu kutsuu kaupunkilaiset suosittelemaan kirjallisuutta toisilleen

Helsingin kaupunginkirjastossa on käynnistynyt täysin uudenlainen kokeilu kirjojen suositteluun liittyen. Kirjastoammattilaisten lukusuositukset ovat saaneet rinnalleen asiakkaiden vertaissuosittelun. Kirjastoissa testataan tunnemerkkejä, joiden avulla asiakkaat pääsevät vinkkaamaan kirjallisuutta toisilleen helposti ja inspiroivasti. Kokeilulla halutaan tukea suosittelun yhteisöllisyyttä ja tarjota tukea lainauspäätöksen tekemiseen. Tunnemerkit on suunniteltu yhdessä palvelumuotoilutoimisto Kuudes Helsingin kanssa.
Tunnemerkki tarjoaa apua kirjavalintojen tekemiseen.  Kuva: Daniel Leiviskä
Tunnemerkki tarjoaa apua kirjavalintojen tekemiseen. Kuva: Daniel Leiviskä

Tunnemerkki on uusi, yhteisöllinen suosittelutapa, joka tarjoaa apua kirjavalintojen tekemiseen ja toisaalta mahdollistaa inspiroivan lukukokemuksen jakamisen muille. Tunnemerkki on kirjanmerkki, joka kuvastaa tunnekokemusta, jonka luettu kirja on herättänyt. Lukijat voivat suositella lukemaansa kirjaa toisille lukijoille merkkien avulla tai tunnistaa, millaista tunnetta haluaisi itse kokea lukemisen kautta.  

Tunnemerkkejä on kokeilussa käytössä neljä erilaista: Oivalluttava, Kihelmöivä, Virkistävä ja Sykähdyttävä. Näihin neljään adjektiiviin päädyttiin siksi, että ne ovat keskenään riittävän erilaisia, tunnetiloja kuvaavia ja ymmärrettäviä. Käytännössä tunnemerkit sijaitsevat kirjastoissa palautusautomaattien läheisyydessä, jolloin asiakas voi sujauttaa palauttamansa kirjan väliin sopivan merkin ja jättää kirjan uuden lukijan löydettäväksi. 

Toisen suosittelema kirja kiinnostaa 

Kokeilun taustalla ovat havainnot siitä, että ihmisiä kiinnostavat muiden lukemat kirjat ja toisaalta heillä on tarve jakaa omia lukukokemuksiaan muille. Tunnemerkeissä hyödynnetään valintamuotoilua, jossa ajatus on auttaa ihmisiä tekemään valintoja suuresta määrästä erilaisia vaihtoehtoja. Lopputulokseen päädyttiin palvelumuotoiluprosessissa, jossa havainnoitiin ja kuunneltiin keskustakirjasto Oodin asiakkaita ja työntekijöitä. 

– Kirjastoissa on valtava määrä aineistoa, jonka joukosta voi olla vaikeaa löytää itselle sopivaa luettavaa. Kirjastoammattilaisille hyvin tuttu näky on se, että asiakkaat tutkailevat kiinnostuneina toisten asiakkaiden palauttamia ja varaamia teoksia palautuskärryistä ja varaushyllyistä. Tunnemerkit tarttuvat kiinnostavalla tavalla juuri tähän ilmiöön: niiden avulla asiakkaiden on helppoa löytää kirjastotilasta toisten lukemia ja suosittelemia teoksia, kertoo keskustakirjasto Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara

– Kirjojen suosittelu on kirjastolaisten ammattitaidon ydintä ja kannustamme edelleen asiakkaita pyytämään lukuvinkkejä kirjaston työntekijöiltä. Vertaisvinkkaaminen lukijalta toiselle on kuitenkin mainio lisä kirjastoissa tapahtuvan kirjasuosittelun kokonaisuuteen. Tavoitteemme on kaikenlaisen suosittelun avulla inspiroida ihmisiä lukemaan ja hyödyntämään kirjastojen laajaa tarjontaa mahdollisimman monipuolisesti, Soininvaara jatkaa. 

Lukijat voivat suositella lukemaansa kirjaa toisille lukijoille tunnemerkkien avulla.  Kuva: Daniel Leiviskä
Lukijat voivat suositella lukemaansa kirjaa toisille lukijoille tunnemerkkien avulla. Kuva: Daniel Leiviskä

Tunnemerkit kokeiltavissa kirjastoissa ympäri Helsinkiä 

Tunnemerkit ovat käytössä kokeilun ajan kaikissa helsinkiläisissä kirjastoissa. Ensimmäisen viikon kokemusten perusteella asiakkaat ovat ottaneet tunnemerkit välittömästi omaksensa. 

– Tunnemerkit ovat keränneet paljon positiivista huomiota ja ihastuneita kommentteja. Lukijat jakavat mielellään itselleen merkittäviä lukukokemuksia toisille lukijoille ja tunnemerkkien avulla suosittelu on nopeaa ja helppoa. Vaikuttaa siltä, että tunnemerkein varustetut kirjat lähtevät myös runsaasti lainaan eli merkit toimivat juuri niin kuin olimme toivoneetkin, iloitsee kirjastonhoitaja Katariina Suurpalo keskustakirjasto Oodista. 

Kokeilun onnistumista seurataan ja asiakkaiden palautetta kerätään loppuvuoden ajan. Kokemusten avulla päätetään tunnemerkkien kehittämisestä ja mahdollisesta jatkosta osana kirjastojen palveluvalikoimaa.