Kotihoidon myöntämisen perusteita selkeytettiin, jotta kotihoidon palvelut voidaan jatkossakin turvata tasapuolisesti kaikille kotihoidon asiakkaille. Muutoksella varmistetaan, että kotihoidon myöntämisen periaatteet ovat avoimia, tasapuolisia ja yhdenvertaisia kaikille.
Myöntämisperusteiden muutos ei pääsääntöisesti vaikuta tällä hetkellä kotihoidon asiakkaina oleviin. Jos asiakkaan tilanteessa tapahtuu muutos, kotihoidon tarvetta arvioidaan uudelleen.
– Kaikki, jotka tarvitsevat kotihoidon palveluita, saavat niitä myös jatkossa. Kukaan ei jää ilman tarvitsemiaan palveluita, kotihoidon kehittämisestä vastaava palvelualueen johtaja Soili
Partanen painottaa.
– Jos esimerkiksi asiakkaan terveydentila paranee kuntoutuksen myötä, eikä hän täytä enää kotihoidon myöntämisen perusteita, säännöllinen kotihoito voi päättyä. Tällaisessakin tilanteessa asiakkaalle järjestetään sellaiset palvelut, joiden avulla hän voi asua turvallisesti kotona. Lisäksi hänelle nimetään tarvittaessa yhteyshenkilö, johon hän voi olla yhteydessä ja kysyä apua ja neuvoja tilanteeseensa, Partanen kertoo.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymät uudet myöntämisen perusteet otettiin käyttöön vuoden alusta. Vastaavat periaatteet ovat käytössä myös muissa pääkaupunkiseudun kunnissa.
– Muutos tehtiin, jotta väestön ikääntyessä ja kysynnän kasvaessa voimme turvata kotihoidon palvelut niitä tarvitseville, Partanen kertoo.
Kotihoitopäätös perustuu
palvelutarpeen arviointiin
Kaikkien asiakkaiden kotihoidon palvelupäätös perustuu palvelutarpeen arviointiin. Arviointi tehdään aina uusien asiakkaiden kohdalla ja se pohjaa asiakkaan kokonaistilanteeseen. Arvioinnissa huomioidaan asiakkaan omat voimavarat sekä hänen näkökulmansa avun tarpeeseen.
Palvelutarpeen arviointia tekevät keskitetyn asiakasohjausyksikön asiantuntijat. Myös kotihoitoa jo saavien asiakkaiden tilannetta arvioidaan säännöllisesti.
Kotihoitoa voidaan myöntää henkilölle,
-
joka tarvitsee sairaanhoidollista apua, mutta ei pysty fyysisten, sosiaalisten tai psyykkisten rajoitteiden vuoksi käyttämään terveysaseman tai yksityisen tarjoamia palveluja edes avustettuna.
-
jonka toimintakyky on selkeästi alentunut ja joka ei selviydy säännöllisistä päivittäisistä perustoiminnoista itsenäisesti omaisten tai muiden auttajien avulla. Päivittäisillä perustoimilla tarkoitetaan esimerkiksi henkilökohtaisen hygienian hoitoa, pukeutumista ja ravitsemusta.
-
joka on omaishoidettavana ja jonka omaishoitajan jaksamista on tarkoituksenmukaista tukea. Omaishoitajalla on oltava omaishoidon tuen päätös.
Kotihoitoa voidaan myöntää myös tilapäisenä sellaiselle henkilölle, joka tarvitsee sairaanhoidollista apua esimerkiksi haavan hoidossa. Tilapäinen kotihoito on lyhytaikaista ja kestää enintään kaksi kuukautta.
Kaiken arvioinnin pohjana käytetään kansainvälistä RAI-mittaristoa (Resident Assessment Instrument). Vanhuspalvelulaki velvoittaa mittariston käyttöön. Mittaristo on työväline, jolla arvioidaan asiakkaan tarvitsemaa tukea ja hoitoa. Järjestelmän eri mittarit mittaavat muun muassa asiakkaan arjessa suoriutumista, terveydentilaa, ravitsemusta ja kipua.
Kotihoidolla tarkoitetaan kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua. Kotihoito vastaa myös tukipalvelujen kuten kauppa-avun, peseytymisen, ateria- tai siivouspalvelujen järjestämisestä. Osa käynneistä voidaan toteuttaa etäkäynteinä.
Helsingissä on tällä hetkellä säännöllisen kotihoidon asiakkaita noin 7 000. Vuosittain käyntejä tehdään yli 3 miljoonaa.
Kuva: Pexels