Helsingin kaupunki kokeilee ikääntyneiden perhehoitoa. Vastaavaa perhehoitoa on jo tarjolla monilla hyvinvointialueilla Suomessa, ja nyt meneillään olevalla puolen vuoden niin sanotulla pilotointijaksolla kartoitetaan, miten palvelu toimii osana Helsingin ikääntyneiden palveluvalikkoa. Mukana on neljä perhehoitajaa.
Ikääntyneiden perhehoidolla tarkoitetaan ikääntyneen hoivan ja huolenpidon järjestämistä perhehoitajan tai hoidettavan kodissa. Se on osa sosiaalipalvelulain mukaista sosiaalipalvelua, jonka järjestämisestä, tuottamisesta ja toteuttamisesta vastaa Helsingissä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala.
Palvelu soveltuu erityisesti muistisairaalle tai henkilölle, joka tarvitsee toisen henkilön läsnäoloa, mutta joka voi asua edelleen omassa kodissaan. Palvelu tukee esimerkiksi omaishoitajien jaksamista mahdollistamalla lakisääteisten vapaiden pitämistä siten, että iäkäs saa vapaiden aikana asua kotona tai kodinomaisesti.
Tällä hetkellä helsinkiläisille on tarjolla säännöllistä perhehoitoa joko osavuorokautisesti (3, 6 tai 12 tuntia) tai ympärivuorokautisesti muutamasta päivästä muutamaan viikkoon kerrallaan. Pilotointijakson perhekodit sijaitsevat Vuosaaressa ja Malmilla. Palveluun voi hakeutua Seniori-infon kautta tai jos on jo ikääntyneiden palvelujen asiakas, oman työntekijän kautta. Palvelu voidaan myöntää asiakkaan kokonaistilanteen arvioinnin jälkeen.
Nyt mukana olevat perhehoitajat Maila Anttila, Kirsikka Kaila, Elise Liikala ja Ulla Pohjanmaa ehtivät jo odottaa palvelua Helsinkiin.
Heistä pisimpään perhehoitajana toimineella Elise Liikalalla on ollut asiakkaita muualta kuin Helsingistä jo useiden vuosien ajan. Hän iloitsee, että palvelu on vihdoin tarjolla myös helsinkiläisille, sillä hän on nähnyt sen hyödyn niin ikääntyneille itselleen kuin heidän läheisilleen. Myös Elisen puoliso on vahvasti toiminnassa apuna. Perhehoidon järjestäminen perhehoitajan luona edellyttääkin aina koko perheen sitoutumista.
– Meille sopivaksi rytmiksi on muotoutunut se, että toimin perhehoitajana omassa kodissamme kaksi viikkoa ympärivuorokautisesti ja pidän sen jälkeen kahden viikon vapaan. Perhekodin pyörittäminen ei onnistuisi ilman puolison osallistumista ja tukea, Elise toteaa.
Elisen tavoin myös muut mukana olevat perhehoitajat hoitavat asiakkaita omissa kodeissaan ja korostavat sitä, että työn voi sovittaa hyvin omaan henkilökohtaiseen elämäntilanteeseensa sopivaksi ja muokata siitä omannäköistä – itse voi vaikuttaa esimerkiksi oman perhehoidon rytmiin ja asiakkaiden määrään.
− Työ vaatii suurta sydäntä ja halua kohdata ihminen ihmisenä. Hoidettavien vierailun aikana kotona vallitsee tietynlainen rauhallisuus, sillä ikääntyneiden rytmi on usein verkkaista ja tarjoaa itsellekin mukavaa elämän leppoistamista, Kirsikka Kaila sanoo.
Ikääntyneiden kohtaaminen ja heidän kanssaan maailmaa tarkasteleminen avaa uusia ajatuksia itsellekin.
Maila Anttila kokee, että perhehoitajien työ on ennen kaikkea elämäntapa, jossa saa itse vastata asiakkaille tarjottavasta työn jäljestä. Ikääntyneille merkitykselliset asiat voivat olla hyvin pieniä, jotka perhehoidossa on usein mahdollista huomioida.
− Ikääntyneiden kohtaaminen ja heidän kanssaan maailmaa tarkasteleminen avaa uusia ajatuksia itsellekin, Maila iloitsee.
Perhehoitajalta ei vaadita tiettyä koulutus- tai työtaustaa, mutta jokaisen perhehoitajan on suoritettava tehtävään ennakkovalmennus, ja kodin on sovelluttava perhekodiksi. Perhehoitaja saa työstään palkkion Helsingin kaupungin kanssa tehdyn toimeksiantosopimuksen mukaisesti. Yhdellä perhehoitajalla voi olla kerralla hoidettavanaan neljä asiakasta. Tärkeää on, että perhehoitajan ja asiakkaan sekä hänen läheistensä välille syntyy vahva luottamus.
− Ensimmäinen tapaaminen on tutustumista ja perhehoito aloitetaan vain, jos yhteinen sävel löytyy ja yhteistyö tuntuu hyvältä. Parhaimmillaan perhehoito tarjoaa pitkäaikaisia ihmissuhteita, kertoo Ulla Pohjanmaa.
− Asiakkaan sijasta puhummekin mieluummin perheenjäsenestä, Elise Liikala lisää ja jatkaa: Kun meille tulee uusi perheenjäsen, tärkeää on, että kaikkien kotonamme vakituisesti tai ajoittain asuvien välinen kemia toimii, kaikilla on turvallinen olo ja kaikkien tarpeet tulee huomioitua. Myös omaisten kanssa on voitava puhua avoimesti aivan kaikesta.
Nyt meneillään oleva, lokakuussa 2024 alkanut pilotointijakso jatkuu maaliskuun 2025 loppuun asti. Sekä perhehoitajilta että ikääntyneiltä kerätään kokemuksia ja kehittämisehdotuksia, joita hyödynnetään palvelun jatkokehittämiseksi ja vakiinnuttamiseksi Helsingissä.
Tähän mennessä saadut kokemukset ovat olleet lupaavia.
− Vaikuttaa siltä, että perhehoidolla voidaan täydentää ikääntyneiden nykyisiä palveluita yksilöllisesti kodinomaisissa olosuhteissa, kertoo ikääntyneiden perhehoidon mallia Helsingissä kehittänyt projektiasiantuntija Heidi Haulismaa.
Ikääntyneiden perhehoitoa kehitetään Kestävän kasvun hankkeessa, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin vahvistaminen ja ongelmien ennaltaehkäiseminen. Hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, johon rahoitus saadaan Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Ohjelmaa koordinoi sosiaali- ja terveysministeriö ja sitä toteutetaan kaikilla Suomen hyvinvointialueilla ja Helsingissä.
