Helsingin kaupunki jakaa perinteisesti tunnustuksia ansioituneille tekijöille Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta. Palkintoja jaettiin tänäkin vuonna tieteen, taiteen, kulttuurin sekä urheilun saralla. Lisäksi kaupunki jakoi yhdeksän kultaista Helsinki-mitalia, joiden myöntämisperusteena ovat kaupungin hyväksi tehdyt ansiot.
– Helsinki-päivänä juhlimme stadilaisuutta ja hienoa pääkaupunkiamme sekä juhlistamme eri tavoilla ansioituneita helsinkiläisiä, jotka ovat antaneet panoksensa paremman kaupungin puolesta. Minulle on kunnia-asia palkita heitä tänään, sillä Helsingin hengen luovat sen ihmiset, Helsingin pormestari Juhana Vartiainen painottaa.
Urheilijoita palkittiin tunnustuksilla
Vuoden 2024 helsinkiläinen urheilija on ennennäkemättömiin saavutuksiin yltänyt judoka Martti Puumalainen, joka palkittiin 10 000 euron stipendillä. Hän edustaa Meido-Kan-seuraa.
Puumalainen otti kultaa Ranskassa marraskuussa 2023 järjestetyissä judon EM-kisojen raskaassa sarjassa. Edellisestä suomalaisen judokan saamasta mitalista on kulunut peräti 30 vuotta. Puumalainen on suorituksellaan varmistanut Suomelle maapaikan Pariisin olympialaisissa.
Viime vuoden elokuussa Puumalainen teki myös historiaa ottamalla voiton lajin Masters-kilpailussa. Kisaan kutsutaan maailman ranking-listan 32 parasta, eikä yksikään suomalainen judoka ole aiemmin saavuttanut mitalia Mastersissa. Finaalissa Puumalainen peittosi maailman ranking-ykkösen Temur Rakhimovin.
Vuoden 2024 nuori helsinkiläinen urheilija on Iida Lounela. Hänen lajinsa on parayleisurheilun pituushyppy, ja hän edustaa Helsingin Kisa-Veikot ry:tä. Lounela palkittiin 2 500 euron stipendillä.
Lounela sijoittui viime vuonna 19-vuotiaana ensimmäisissä aikuisten pituushypyn MM-kilpailuissaan Pariisissa 4. sijalle ja saavutti suoran maapaikan Pariisin paralympialaisiin. Lounelan MM-tulos 516 cm jäi vain kolme senttimetriä hänen hallussaan olevasta Suomen ennätyksestä.
Vuoden 2024 helsinkiläinen valmentaja on tenniksen seuraajille tuttu Jarkko Nieminen, joka palkittiin 2 500 euron stipendillä. Hän on tehnyt upean pelaajauransa jälkeen onnistuneen siirtymän valmentajaksi ja Davis Cup -joukkueen kapteeniksi kipparoiden Suomen sensaatiomaisesti Davis Cupin välieriin.
Vuoden 2024 helsinkiläinen urheiluseura on Tapanilan Erä ry, joka palkittiin 5 000 euron stipendillä. Tapanilan Erä ry on oman alueensa vahva paikallistoimija, joka tarjoaa useissa lajeissa laaja-alaista toimintaa matalan kynnyksen liikuntaryhmistä aina kilpa- ja huippu-urheiluun asti. Seuralla on avoin ja hyvä hallintotapa sekä osaavat ja koulututut valmentajat sekä ohjaajat. Seuran tavoitteena on tuottaa liikuntamahdollisuuksia läpi elämänkaaren ja kohdella kaikkia tasavertaisesti.
Tanssiteosten visuaalinen suunnittelija
Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta myöntää vuosittain 15 000 euron kulttuuripalkinnon helsinkiläiselle taiteilijalle tunnustuksena merkittävistä taiteellisista ansioista tai merkittävästä työstä Helsingin kulttuurielämän hyväksi. Tänä vuonna palkinnon sai valo- ja lavastussuunnittelija Mikki Kunttu.
Kunttu tunnetaan erityisesti tanssiteosten visuaalisena suunnittelijana. Kyky ottaa haltuun maailman suurimmat areenat ja erilaiset taidemuodot on nostanut Kuntun yhdeksi maailman tärkeimmistä visualisteista. Kunttu työskentelee monipuolisesti esittävien taiteiden, kuten sirkuksen, sekä musiikin ja visuaalisten taiteiden parissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
Yhteistyötä Kunttu on tehnyt erityisesti Tero Saarinen Companyn ja Suomen kansallisoopperan ja -baletin kanssa. Lisäksi toistuviin yhteistyökumppaneihin lukeutuvat muun muassa Norjan kansallisbaletti, Tanskan kuninkaallinen baletti ja Bostonin baletti sekä Montrealin Cirque du Soleil -sirkusryhmä. Kuntun uusimpiin töihin kotimaassa kuuluu Richard Wagnerin Ring-trilogian valaistuksen, lavastuksen ja visuaalisuuden suunnittelu. Hän on myös toiminut lukuisten artistien, kuten Kimmo Pohjosen ja Hanoi Rocksin keikkojen ja kiertueiden visuaalisena suunnittelijana.
Taiteilijapalkinnot omien alojensa virtuooseille
Tänä vuonna jaettiin kolme taiteilijapalkintoa, joista kukin on arvoltaan 5 000 euroa. Palkinnot saivat Niko Hallikainen, Vilma Jää sekä Vidha Saumya.
Kirjailija-esitysrunoilija Niko Hallikainen on osoittanut poikkeukselliset kykynsä kahdella erinomaisen vastaanoton saaneella romaanillaan. Hänen esikoisromaaninsa Kanjoni (2021) oli ehdolla Helsingin Sanomien esikoisteokselle myöntämän kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Toinen romaani Suuri märkä salaisuus (2023) kuvaa poikkeuksellisen hienosti itäistä Helsinkiä sekä lähiössä asuvia nuoria, luokkaristiriitoja ja eriarvoisuutta. Romaanit kuvaavat pidäkkeettömästi, hallitusti ja ironisten havaintojen kautta ihmisen kasvamista ja luokkaeroja.
Kirjoittamisen ohella Hallikainen tekee tekstilähtöisiä sooloesityksiä, joita on nähty muun muassa Flow Festivalin, Baltic Circlen ja Kiasman ohjelmistoissa. Hän opettaa luovaa kirjoittamista Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen koulutusohjelmissa.
Laulaja-säveltäjä Vilma Jää on kansanmusiikin, popin ja oopperan kentillä toimiva valovoimainen nuori muusikko, jonka genrerajoja rikkovat teokset ja esiintymiset tekevät kansanmusiikkiperinnettä tunnetuksi uusille yleisöille. Jää sai laajaa kansainvälistä huomiota kesällä 2021 vanhoja karjan-kutsuntahuutoja hyödyntävästä äänenkäytöstään Markétan roolissa Kaija Saariahon oopperassa Innocence.
Etnopop-musiikissaan sooloartistina Vilma Jää yhdistää vuosisatoja vanhoja tarinoita ja lauluteknii-koita 2020-luvun poppiin. Odotettu debyyttialbumi, henkisestä ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä kertova Kosto, julkaistiin lokakuussa 2023 kiittävin arvosteluin.
Vidha Saumya on Helsingissä asuva kuvataiteilija-runoilija. Intiassa syntynyt taiteilija valmistui maisteriksi Aalto-yliopiston Visual Culture and Contemporary Art (ViCCA) -koulutusohjelmasta vuonna 2018. Tänä vuonna hän edustaa Suomea yhtenä Venetsian taidebiennaalin Suomen-paviljongin taiteilijoista.
Saumyan teokset käsittelevät muun muassa ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta, (koti)maata, yksilöiden välisiä sosiaalisia suhteita sekä estetiikkaan, sukupuoleen, sosiaalipolitiikkaan ja kansallisvaltioihin liittyviä normeja. Samuya on edistänyt suomalaisen taidekentän moninaisuutta ja tasa-arvoisuutta olemalla mukana perustamassa Kontulassa toimivaa kulttuurikeskus MIF:ia (Museum of Impossible Forms) sekä feminismiä, solidaarisuutta ja syrjinnänvastaisia käytäntöjä edistävää NO NIIN -taidejulkaisua, jonka toisena päätoimittajana hän työskentelee.
Helsingin tiedepalkinto Helsingin yliopiston professori Henrik Meinanderille
Helsingin kaupungin tiedepalkinnon sai tänä vuonna professori Henrik Meinander. Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa työskentelevä Meinander on filosofian tohtori ja Helsingin yliopiston historian professori. Hänen laaja-alainen tieteellinen tuotantonsa on kohdistunut erityisesti 1800- ja 1900-luvun Suomen ja Pohjoismaiden historiaan, joiden aloilta hän on julkaissut poikkeuksellisen monipuolisesti.
Meinander on myös aktiivinen tieteen popularisoija ja osallistuu julkiseen keskusteluun perustelluilla argumenteilla. Meinander on osallistunut lukuisiin radio- ja televisiotuotantoihin historian asiantuntijana ja siten edistänyt osaltaan historia-alan vaikuttavuutta nyky-yhteiskunnassa.
Tiedepalkinnon arvo on 10 000 euroa. Palkinto on jaettu vuodesta 1996 lähtien, ja sen tarkoituksena on vahvistaa ja tehdä tunnetuksi Helsinkiä tiedekaupunkina.
Kultaiset Helsinki-mitalit yhdeksälle
Kultainen Helsinki-mitali on Helsingin kaupungin korkein tunnustus eli eräänlainen kaupungin kunniakansalaisuus. Kaupunginhallitus päättää vuosittain Helsinki-mitalien myöntämisestä ja ne jaetaan Helsinki-päivän yhteydessä. Kaupunki jakoi tänään yhdeksän kultaista Helsinki-mitalia. Mitalin saivat:
Luottamushenkilölle myönnettävän kultaisen Helsinki-mitalin sai valtiotieteen maisteri, sairaanhoitaja Tuula Haatainen. Mitali myönnetään tunnustukseksi pitkäaikaisesta ansiokkaasta toiminnasta Helsingin kaupungin hyväksi henkilölle, joka on toiminut Helsingin kaupungin luottamustehtävissä yhteensä vähintään 20 vuotta.
Ukrainan Suomen suurlähettiläs Olga Dibrova
Vuodesta 2020 suurlähettiläänä toiminut diplomaatti Olga Dibrova on edistänyt Suomen ja Ukrainan sekä niiden kaupunkien välistä yhteistyötä vaikeana aikana Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuussa 2022.
Dibrova on tehnyt merkittävää työtä Suomessa eri yhteiskunnan osa-alueilla kasvattaakseen suomalaisten tietoisuutta Ukrainan tilanteesta. Helsingin kaupunki on tukenut ukrainalaisia kaupunkeja eri tavoin sodan syttymisestä lähtien. Dibrovalla on ollut keskeinen rooli ukrainalaisten kaupunkien ja Helsingin kaupungin välisten yhteyksien luomisessa. Dibrovan aktiivisen toiminnan ansiota Helsinki on tehnyt ukrainalaisen Dnipron kaupungin kanssa yhteistyösopimuksen, joka allekirjoitettiin Helsingissä joulukuussa 2023.
Komisario Katja Nissinen
Nissinen on tehnyt vuosia tiivistä ja hyvää yhteistyötä kaupungin eri toimintojen kanssa ennalta ehkäisevässä poliisissa. Nissisellä on ollut merkittävä rooli lasten ja nuorten turvallisuuden parantamisessa sekä koulun ja poliisin yhteisten toimintamallien rakentamisessa.
Yhteisötyöntekijä Joonatan Nsukami
Joonatan Nsukami sai mitalin Diakonissalaitoksen Olohuone- hankkeen kehittämisestä ja siinä tekemästään työstä yksin maahantulleiden nuorten kotoutumisen ja hyvinvoinnin eteen. Nsukami työskentelee Diakonissalaitoksella yhteisötyöntekijänä. Olohuoneella käy 18–25-vuotiaita nuoria aikuisia, joista suurin osa on tullut Suomeen alaikäisinä ilman vanhempia. Olohuone-konsepti auttaa itsenäistymässä olevia nuoria tarjoamalla yhteisön, tukea ja apua, jota ei näillä nuorilla muuten ole. Tavoitteena on, että nuoret uskaltavat unelmoida ja luottaa tulevaisuuteen sekä voivat kokea olevansa helsinkiläisiä.
Toimitusjohtaja Kustaa Poutiainen
Oulunkyläläinen Poutiainen työskentelee yrittäjänä ja yhtenä pienen oulunkyläläisen lähiöseuran IF Gnistanin pääomasijoittajista . Poutiaisen perheyritys on pitkään tukenut IF Gnistania. Tavoitteena ja toiminnan lähtökohtana on sekä yhteisöllisyyden vahvistaminen että liikunnan edistäminen. Poutiaisen kantavana ajatuksena on tukea maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten integroitumista toimintaan sekä kehittää naisjalkapalloilua.
IG Gnistanin hallituksen jäsen Antti Uusitalo
Uusitalo on entinen jalkapalloilija ja pienen oulunkyläläisen lähiöseuran, IF Gnistanin hallituksen puheenjohtaja. Uusitalo on omalla henkilökohtaisella työllään ja panostuksellaan ensin pelaajana, edustusjoukkueen managerina sekä rahoittajana ja sittemmin hallituksen puheenjohtajana ja jäsenenä ollut mukana nostamassa IF Gnistanin edustusjoukkuetta menestykseen.
Yrittäjä Lina Leden
Helsinki Postersin perustaja Leden taltioi kuvissaan Helsinkiä ja helsinkiläisyyttä. Helsinki Postersin julisteita löytyy jo sadoista helsinkiläisistä kodeista sekä sieltä täältä ympäri Suomea ja maailmaa. Helsinki Postersin tavoitteena on toimia vastuullisena pienyrityksenä. Ledenin kuvat painetaan helsinkiläisessä perheyrityksessä Lauttasaaressa.
Muusikko Jari Mölsä
Avionin Prinssinä tunnettu helsinkiläisräppäri ja SMC Lähiörotat -yhtyeen jäsen Mölsä tunnetaan slangin mestarina, joka pitää yllä vanhaa stadin slangia ja yhdistelee sitä myös luovasti nykyiseen lähiö- ja skeittislangiin. SMC lähiörotat on tunnettu miljoonia näyttökertoja keräävistä musiikkivideoistaan ja useista Emma Gaala -ehdokkuuksista. Uransa päättävän yhtyeen viimeinen kiertue huipentui neljälle loppuunmyydylle Tavastialle tammikuussa 2024.
Tanssipedagogi Leila Sillantaka
Sillantaka on suomalaisen tanssin opetuksen uranuurtaja, joka tunnetaan sekä Helsingissä että Suomessa valtavan innostavana ja yhteistyökykyisenä tanssin opetuksen kehittäjänä ja uudistajana. Helsingin Tanssiopisto on maamme suurimpia taiteen perusopetuksen oppilaitoksia ja Leila Sillantaka maamme pisimpään toimineita taiteen perusopetuksen rehtoreita. Sillantaka perusti Helsingin tanssiopiston vuonna 1969 yhdessä Göran Löfströmin kanssa. Hän on toiminut opiston rehtorina alusta asti ja jatkaa työssä edelleen.