Helsingin kaupunkiseutu jää kilpailukyvyssä jälkeen Tukholman, Oslon ja Kööpenhaminan kaupunkiseuduista. Helsingin seudun vahvuudet suhteessa verrokkeihin sen sijaan liittyvät teknologiateollisuus- ja startup-vetoiseen innovatiivisuuteen, tasa-arvoon sekä hyvään työelämän ja vapaa-ajan tasapainoon. Tiedot selviävät uudesta kilpailukykyselvityksestä, jota käsitellään Helsingin seudun suuntien uusimman julkaisun artikkelissa. Julkaisussa seurataan muun muassa Helsingin seudun talouden, työ- ja asuntomarkkinoiden ja liikenteen kehitystä.
Helsingin seudusta ja Uudeltamaalta tehty kilpailukykyselvitys (MAL 2023, HSL ja Uudenmaan liitto, 2021) nostaa systemaattisella tavalla esiin seudun vahvuuksia ja heikkouksia suhteessa pohjoismaisiin ja Baltian vertailukaupunkiseutuihin. Tulosten mukaan Helsingin kaupunkiseutu jää kilpailukyvyssä jälkeen Tukholman, Oslon ja Kööpenhaminan kaupunkiseuduista.
Helsingin seutu jää jälkeen verrokkikaupungeista erityisesti tuottavuudessa ja innovaatiokyvykkyydessä. Näiden tekijöiden suhteen seutu on menettänyt asemia suhteessa 2000-luvun ensimmäiseen vuosikymmeneen, toisin kuin pohjoismaiset kumppanit. Tutkimus- ja koulutuspanostukset suhteessa asukaslukuun tai bkt:hen kasvoivat hitaammin kuin vertailualueilla. Myös työikäisen väestön koulutustason nousu on hidastunut, toisin kuin verrokeissa. Työllisyysaste on alempi ja työttömyysaste korkeampi kuin naapurimaiden suurkaupunkiseuduilla. Uusimaa ei ole myöskään onnistunut houkuttelemaan alueelle työperäisiä maahanmuuttajia yhtä tehokkaasti kuin vertailukaupungit.
Elinkeinotoiminnan näkökulmasta Helsingin seudun vahvuudet suhteessa verrokkeihin sen sijaan liittyvät teknologiateollisuus- ja startup-vetoiseen innovatiivisuuteen, tasa-arvoon sekä hyvään työelämän ja vapaa-ajan tasapainoon. Seutu on tulosten mukaan onnellinen, turvallinen ja terveellinen ympäristö ja onnistunut välttämään segregaatiota verrokkikaupunkiseutuja paremmin.
Kaupunkitutkimus TA Oy:n Seppo Laakso kirjoittaa artikkelissaan, että kaupunkien ja kuntien tulee luoda edellytykset vakaalle, ennustettavalle ja kilpailukykyiselle toimintaympäristölle, joka luo pohjan yritysten halulle investoida, kehittyä ja kasvaa. Yrityksille ovat tärkeitä korkealaatuiset elinkeinopalvelut, sujuvat lupaprosessit, tehokkaat työvoimapalvelut sekä toimiva joukkoliikenne yritysalueille. Tiivis yhdyskuntarakenne, toimiva infra sekä hyvin toimiva liikennejärjestelmä ovat tärkeitä edellytyksiä yritysten mahdollisuudelle hyötyä sijainnin aikaansaamista positiivisista ulkoisvaikutuksista.
Lue artikkeli: Yritysten ja elinkeinojen tulevaisuusnäkymiä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Tuotanto jatkoi kasvua Helsingin seudulla
Helsingin seudun tuotanto jatkoi kasvua vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä, vaikka vuoden toiseen neljännekseen verrattuna kasvu oli maltillisempaa. Koko maan tuotanto kasvoi huomattavasti enemmän, lähes 4,2 prosenttia, vaikka kasvu myös hidastui. Palveluvaltaisella Helsingin seudulla koronapandemia on vaikuttanut talouteen voimakkaammin kuin koko maassa.
Perustoimeentulotuen saajien määrä selvästi edellisvuotta pienempi
Heinä-syyskuussa perustoimeentulotukea sai pääkaupunkiseudulla 62 084 henkilöä, mikä oli lähes 8 prosenttia vähemmän edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Perustoimeentulotuen saajien määrä laski Helsingissä 9 prosenttia, Espoossa 7 prosenttia ja Vantaalla 4 prosenttia.
Julkisen liikenteen sekä lento- ja laivaliikenteen matkustajamäärät pysyneet matalalla tasolla
Julkisen liikenteen matkustajamäärät pysyivät kolmannella vuosineljänneksellä edelleen huomattavasti matalammalla tasolla kuin ennen koronapandemiaa. Vuoden 2020 maaliskuun puolivälin jälkeen matkustajamäärät seudulla vähenivät kaikissa julkisen liikenteen muodoissa reilusti alle puoleen tavanomaisesta päiväkohtaisesta tasosta.
Lento- ja laivaliikenteen matkustajamäärät pysyivät edelleen vähäisinä. Lentoliikenteen matkustajamäärissä oli kasvua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Muuttoliike oli voitollista ainoastaan Helsingille ja muulle seudulle tappiollista
Kolmannella vuosineljänneksellä muuttotappiota saivat Espoo, Vantaa ja KUUMA-kunnat, kun taas Helsingin muuttoliike muuttui tappiollisen alkuvuoden jälkeen selkeästi voitolliseksi.
Helsingin seudun väestön määrä kasvoi heinä-syyskuun aikana 1 500 hengellä, mikä oli yli 1 600 henkeä vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona ja yli 600 henkeä vähemmän kuin tämän vuoden huhti-kesäkuun aikana.
Lue lisää: Helsingin Seudun Suunnat 4/2021(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Jatkuvasti päivittyvä verkkosivusto:
www.helsinginseudunsuunnat.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsingin Seudun Suunnat on neljännesvuosijulkaisu, jonka uusimmassa ajankohtaiskatsauksessa luodaan katsaus vuoden 2021 kolmannen neljänneksen kehityssuuntiin. Seudun kehitystä kuvataan julkaisussa indikaattoreilla aluetalouden, asunto- ja toimitilamarkkinoiden, hyvinvoinnin, liikenteen ja ympäristön, työmarkkinoiden sekä väestön aihealueilta.
Helsingin seutu: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti
KUUMA-seutu: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti