Palokunta rakennutti itselleen uuden paloaseman kaupungin myöntämän lainan ja Palosuojelurahaston avustuksen turvin.
‒ Uuden aseman rakennuttaminen oli palokunnalle iso ponnistus, vaikka rakennus tilattiinkin “avaimet käteen” -periaatteella. Hanketyöryhmä selvitti vaihtoehtoja, määritteli vaatimuksia, valvoi rakennustöitä ja paljon muuta, ja teki sen kaiken ansiotöidensä, palokunnassa harjoittelun ja hälytyksiin osallistumisen lisäksi, palokunnan päällikkö Perttu Halonen Helsingin VPK:sta luettelee.
Palokunnan jäsenet perehtyivät rakennushankkeen mahdollisuuksiin ja riskeihin ja päättivät rakennushankkeeseen sitoutumisesta.
‒ Uusien paloautojen hankintaan palokunnalla ei nyt vuosiin ole rahaa. Palokunta laskee sen varaan, että se saa tarvitsemansa autot pelastuslaitoksen kalustokierrosta.
Uudelle paloasemalle Messipojankuja 9:ssä mahtuu neljä paloautoa. Yksi tallipaikoista on pesupaikka.
Paloasema on rakennettu ja siellä toimitaan puhdas paloasema -periaatteen mukaisesti. Periaatteen tarkoituksena on ehkäistä palokuntalaisten altistumista lialle ja syöpävaarallisille aineille, joita voi esiintyä tulipaloissa ja muissa onnettomuuksissa.
‒ Likaiset varusteet ja kalusto tuodaan ainoastaan pesuhalliin ja pestään välittömästi. Puhtaissakin paloasuissa ja harjoitusasuissa kuljetaan vain niille tarkoitetuissa pukuhuoneissa ja autotallissa. Savulta haisevat varusteet eivät enää ole ylpeyden aihe vaan merkki vaarasta, Halonen kertoo.
Paloasemalla ei ole liukutankoa kuten ammattilaisten miehittämillä pelastusasemilla, sillä sopimuspalokunta ei pääsääntöisesti päivystä asemalla. Hälytyksen tullessa hälytysosaston jäsenet kokoontuvat paloasemalle kotivarallaolosta eli kukin sieltä, missä sattuu hälytyksen tullessa olemaan.
Rakennuksessa on kuitenkin muita piirteitä, jotka tekevät siitä erityisesti paloaseman. Keittiön liesi esimerkiksi sammuu automaattisesti hälytyksen tullessa.
Kaupunkilaiset pääsevät tutustumaan uuteen paloasemaan lauantaina 25. marraskuuta kello 10‒14. Tuolloin paloasemalla on kaluston ja toiminnan esittelyä sekä alkusammutuskoulutusta osana valtakunnallista Päivä paloasemalla -kampanjaa.
Kluuvista Kampin kautta Jätkäsaareen
Helsingin VPK:lla oli paloasema nykyisen Keskuskadun varrella Ateneumin takana vuosina 1889–1920. Paloasema oli komea uusrenesanssilinna ‒ samaan tapaan kuin Erottajan pelastusasema. Ensimmäinen maailmansota kuitenkin ajoi palokunnan talouden ahtaalle, kun talon juhlasalista saatavat vuokratulot romahtivat. Palokunta joutui myymään talonsa.
Vuonna 1920 palokunta osti kiinteistön nykyisten Lönnrotinkadun ja Albertinkadun kulmasta ja toimi sillä paikalla syksyyn 2023 saakka. Aluksi palokunta toimi tontilla olleissa puisissa rakennuksissa. Vuonna 1958 tontille rakennettiin toimistorakennus, jonka osakkaaksi palokunta tuli. Paloasema rakennettiin talon kellarikerrokseen. Palokunnan kerhohuoneeksi rakennetussa tilassa Albertinkatu 29:n sisäpihalla toimii nykyään ravintola Pompier (palomies ranskaksi).
Albertinkadun paloasema oli rakennettu 1950-luvun paloautojen mittojen mukaiseksi. Sitä mukaa kun palokuntien tehtävät ovat vuosikymmenten saatossa laajentuneet, on paloautoihin täytynyt saada mukaan entistä monipuolisempaa kalustoa. Paloautojen koko on kasvanut huomattavasti.
Helsingin VPK:n nykyiset sammutusautot on valmistettu vuosina 1995 ja 2001 mahtumaan vanhalle paloasemalle. Autot täytyy kuitenkin lähivuosina uusia, jotta ne toimisivat luotettavasti pelastustoiminnassa. Nykyaikaiset sammutusautot eivät mahtuisi Albertinkadun paloasemalle eikä palokunnan ollut järkevää hankkia kärkiautoja tai muita kevyitä pelastusautoja sammutusautojensa tilalle. Vaihtoehdoksi jäi siis uuden toimitilan hankkiminen.
Palokunta selvitti vuodesta 2018 lähtien useita vaihtoehtoja uusiksi toimitiloiksi. Lopulta parhaaksi osoittautui uuden paloaseman rakentaminen kaupungin osoittamalle tontille Jätkäsaaressa. Rakennuslupa asemalle saatiin syyskuussa 2022, rakennustyö käynnistyi lokakuussa 2022 ja vuotta myöhemmin palokunta muutti sisään.
- Helsingin Vapaaehtoinen Palokunta r.y. - Helsingfors Frivilliga Brandkår r.f. on vanha ja perinteikäs ja samalla nykyaikainen ja kehittyvä yhdistys. Palokunta perustettiin vuonna 1864. Sillä on aina ollut sopimus kaupungin kanssa ripeän ja järjestäytyneen avun antamiseksi onnettomuuden uhatessa. Kaupunki maksaa palokunnalle vuosittaisen korvauksen sen valmiudesta ja palveluista.
- Tänä päivänä Helsingin VPK on yksi kaupungin neljästätoista sopimuspalokunnasta. Pelastustoiminnan lisäksi kaupunkilaisten keskuudessa tehtävä työ onnettomuuksien ehkäisemiseksi on olennainen osa palokunnan toimintaa. Vuonna 2022 Helsingin VPK osallistui vajaaseen sataan hälytykseen ja antoi onnettomuuksien ehkäisyyn tähtäävää koulutusta noin tuhannelle kaupunkilaiselle. Kuluvana vuonna nuo lukemat tullaan ylittämään.
- Palokunnan toiminta on paljon muutakin kuin lakisääteisten pelastustoimen palveluiden tuottamista. Helsingin VPK:ssa harrastaa jäseniä kymmenvuotiaista nuorista vanhuksiin asti. Palokunta on monelle elinikäinen harrastus ja elämäntapa. Kaikki palokunnan toiminta kuitenkin tähtää pelastustoimen palveluiden tukemiseen niin normaali- kuin poikkeusoloissakin. Kukin jäsen toimii kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan palokunnan tavoitteiden edistämiseksi. Palokunnan noin 150 jäsenestä reilut 30 toimii välittömästi pelastustoiminnan ja onnettomuuksien ehkäisyn palveluiden tuottamisessa. Kaikki jäsenet ovat mukana vapaaehtoisesti ja palkatta.