Helsingissä edellisvuotta enemmän ruokamyrkytyksiä vuonna 2023

Helsingissä tehtiin viime vuonna 3 007 elintarviketarkastusta. Elintarvikealan toimipaikkojen lukumäärä kaupungissa oli 5 789. Uusia elintarviketoimijoita koskevia ilmoituksia käsiteltiin 878. Ilmoitusten määrä kasvoi hieman edellisvuodesta.
Helsingin ympäristöpalveluiden elintarviketarkastajat tekivät viime vuonna yli 3 000 tarkastusta elintarvikealan toimipaikkoihin.  Kuva: Roni Rekomaa
Helsingin ympäristöpalveluiden elintarviketarkastajat tekivät viime vuonna yli 3 000 tarkastusta elintarvikealan toimipaikkoihin. Kuva: Roni Rekomaa

Elintarvikenäytteitä otettiin 608 ja pintapuhtausnäytteitä 136. Näytteenotto tehtiin pääosin projektien yhteydessä. Vuonna 2023 toteutettiin sushin ja jäätelön mikrobiologista laatua koskevat projektit sekä raportoitiin pikaruokaravintoloiden puhtautta ja elintarvikkeiden hygieenistä laatua koskevien projektien tulokset.

Elintarvikeyritysten elintarviketurvallisuudesta kertovat Oiva-arviot jakautuivat seuraavasti: oivallinen 49 prosenttia, hyvä 36 prosenttia, korjattavaa 15 prosenttia ja huono 1 prosentti. Suurin osa korjattavaa- tai huono -arvioon johtaneista syistä liittyi puutteisiin omavalvonnassa, hygieniassa, pakkausmerkinnöissä tai elintarvikkeiden lämpötilan hallinnassa sekä puutteisiin tilojen soveltuvuudessa tai siisteydessä. Elintarvikehuoneistoja koskevia hallinnollisia pakkokeinoja, kuten määräyksiä ja kieltoja, annettiin 31. Elintarvikepetosepäilyjä selvitettiin yhteistyössä Ruokaviraston, tullin ja veroviranomaisen kanssa.

Ruokamyrkytysilmoituksia edellisvuosia enemmän

Ruokamyrkytysepäilyjä koskevien ilmoitusten määrä kasvoi edellisvuosiin nähden. Yksittäisiä ruokamyrkytysepäilyjä ilmoitettiin 795 (654 vuonna 2022) ja epäilyt kohdistuivat 520:een eri toimipaikkaan. Määrän nousu saattaa liittyä ravintolaruokailun vilkastumiseen tai toisaalta toimijoiden lisääntyneeseen tietoisuuteen ilmoitusvelvollisuudesta. Yhä useampi ruokamyrkytysepäily ilmoitetaan Ruokaviraston ylläpitämän sähköisen asioinnin (ilppa.fi) kautta. Suurimmassa osassa yksittäisiä ruokamyrkytysepäilyjä aiheuttaja jää kuitenkin epäselväksi tai sairastuminen ei liity epäiltyyn ruokailuun.

Varsinaisia ruokamyrkytysepidemioita selvitettiin 13 yhdessä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan epidemiologisen toiminnan kanssa. Norovirus aiheutti neljä ruokamyrkytysepidemiaa, joista kolmessa voitiin osoittaa oireettoman noropositiivisen keittiötyöntekijän levittäneen virusta. Yksi epidemia aiheutui saastuneesta raaka-aineesta (osterit).

Ostereista löytyi norovirusta

Saastuneet osterit aiheuttivat 150 henkilön sairastumisen. Norovirus todettiin hollantilaisissa, ranskalaisissa ja irlantilaisissa ostereissa. Epidemian yhteydessä poistettiin markkinoilta useita osterieriä. Kuumentamatta syötävät osterit ovat yleisiä noroviruksen välittäjiä, sillä ne siivilöivät itseensä noroviruksia eläessään ihmisen ulosteella saastuneessa vedessä. Norovirus tuhoutuu kuumennettaessa +90 asteessa kahden minuutin ajan.

Ruokaviraston välittämien viranomaispyyntöjen (95 kappaletta) perusteella selvitettiin terveydelle vaarallisten tai määräysten vastaisten elintarvike- tai kontaktimateriaalierien esiintyvyyttä Helsingissä. Markkinoilta poistetut elintarvikkeet sisälsivät muun muassa torjunta-aineita tai haitallisia vierasaineita yli sallittujen raja-arvojen, kiellettyjä lisäaineita tai lisäaineiden raja-arvojen ylityksiä, ilmoittamattomia allergeeneja tai muita virheitä pakkausmerkinnöissä tai tautia aiheuttavia bakteereita tai viruksia.