Helsingissä ollaan muuta maata terveempiä

Helsinkiläiset ovat terveempiä kuin suomalaiset keskimäärin. Kansantauteja esiintyy Helsingissä koko maan tasoa vähemmän.
Helsinkiläisestä talviluonnosta nautitaan kävellen, pulkkaillen ja kelkkaillen.

Helsinkiläiset ovat terveempiä kuin suomalaiset keskimäärin. Kansantauteja esiintyy Helsingissä koko maan tasoa vähemmän. Helsingin peruspiirien välillä on selkeitä eroja sairastavuuden suhteen.

Sairastavuus- ja kansantauti-indeksien avulla kuvataan kuinka tervettä tai sairasta kaupungin tai sen tietyn alueen väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon, jota merkitään aina luvulla 100. Helsingissä sekä sairastavuus- että kansantauti-indeksit ovat koko maan keskiarvoa pienempiä. Vuonna 2019 sairastavuusindeksi oli Helsingissä 87 ja kansantauti-indeksi 80. Yksittäisistä kansantaudeista ainoastaan psykoosit olivat helsinkiläisten keskuudessa koko väestön tasolla. Muut kuusi kansantautia olivat koko maata harvinaisempia.

Sekä sairastavuus- että kansantauti-indekseissä on Helsingin peruspiirien välillä suurta vaihtelua, ja osalla peruspiireistä indeksi nousee yli koko maan tason, kun taas toisilla alueilla indeksi on reilusti alle yleisen tason. Kaikkiaan 81 prosenttia Helsingin peruspiirien väestöstä asui alueella, jossa sairastavuus jäi alle koko maan indeksiarvon. Vain seitsemässä peruspiirissä sairastavuusindeksi ylitti koko maan. Vastaavasti peräti 89 prosenttia Helsingin peruspiirien väestöstä asui alueella, jossa kansatauti-indeksi jäi alle koko maan indeksiarvon. Vain neljässä peruspiirissä kansantauti-indeksi nousi koko maan keskiarvon yläpuolelle.

Erot peruspiirien väestön sosioekonomisessa rakenteessa vaikuttavat vaihteluihin. Esimerkiksi koulutus, tulot ja työttömyys ovat yhteydessä väestön terveydentilaan. Alueelliset erot sairastavuudessa johtuvatkin pääsääntöisesti siitä, että eri alueilla asuu terveyteen ja sairastavuuteen yhteydessä olevien sosiodemografisten ja -ekonomisten tekijöiden suhteen erilaisia asukkaita.

Tilaston tiedot on laskettu Kelan aineistoista. Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen muuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kansantauti-indeksi puolestaan kuvaa kansantautien esiintymistä alueen väestössä suhteessa koko maan väestöön. Suomalaisten kansantaudeiksi lasketaan lääkekorvausoikeuksien yleisyyden perusteella diabetes, psykoosi, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti sekä sepelvaltimotauti.

Julkaisussa käytetyissä indekseissä alueiden erilaisten ikärakenteiden vaikutus on vakioitu pois.

Lue lisää:

Sairastavuus- ja kansantauti-indeksit Helsingissä peruspiireittäin 2019, Tilastoja2021:4 

Tiivistelmä 

Tilasto- ja tutkimustietoa Helsingistä

Kuva: Kimmo Brandt, Helsingin kaupungin aineistopankki.