Neljä yritystä testasi muoviroskaantumista ennaltaehkäiseviä toimia ja muoviroskan torjuntaa meressä. Clewat Oy kokeili uudenlaista roskienkeruualusta, jolla merestä voidaan tehokkaasti kerätä makro- ja mikromuovia. Innogreen testasi viherseinän kykyä suodattaa huleveden mukana kulkeutuvaa muovia. Biosatama Oy selvitti, kuinka paljon muoviroskaa kulkeutuu mereen risteilyalusten ruokajätteen mukana. Bloft Design Lab rakensi 3D-suurtulostimen, jolla merestä kerätystä muoviroskasta voidaan tulostaa SUP-lautoja. Kokeilut toteutettiin vuoden 2020 aikana Helsingin rannikko- ja merialueella.
Helsinki haluaa kuulua maailman johtaviin kaupunkeihin siirtymisessä kohti kestävää tulevaisuutta. Helsingin tavoitteena on esimerkiksi hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Helsinki on yhdessä Suomen kolmanneksi suurimman kaupungin Turun kanssa koordinoinut yli kymmenen vuotta Itämeren suojelutoimintaa kaupunkien yhteisen Itämerihaaste-kumppanuusverkoston kautta. Helsinki haluaa toimia alustana, kun etsitään uusia, kestäviä ja innovatiivisia ratkaisuja. Siksi kaupunki käynnisti tänä kesänä Itämerihaasteen nopeat kokeilut, joilla haettiin innovatiivisia ratkaisuja merten muoviroskaongelmaan.
Merten muoviroska on maailmanlaajuinen ongelma, joka koskettaa kaikkia vesistöjä. Esimerkiksi Tyynellämerellä on valtava roskakeskittymä, joka on kolme kertaa suurempi kuin Ranskan pinta-ala.
Myös Itämerellä muoviroska on iso ongelma. Itämeren valuma-alueella asuu lähes 90 miljoona ihmistä ja Itämeri on maailman liikennöidyimpiä merialueita. Helsingin Satama on Euroopan vilkkaimmin liikennöity matkustajasatama, jossa vierailee reittiliikenteen lisäksi vuosittain noin 300 kansainvälistä risteilyalusta. Itämerellä muovia päätyy maalta mereen muun muassa jokien, hulevesien ja tuulen mukana, mutta myös suoraan esimerkiksi laivaliikenteestä. Meressä muovi on vaarallista ihmisille sekä ympäristölle. Muovi hajoaa hitaasti ja jauhautuu pienemmäksi mikromuoviksi, jolloin sitä kertyy kalojen ja lintujen ruoansulatuselimistöön ja kulkeutuu ravintoverkossa lopulta myös ihmiseen asti. Mikromuovi jo itsessään on vaarallista ympäristölle, mutta sen lisäksi sen mukana kulkeutuu haitallisia aineita.
Helsingissä Itämeren roskaamista torjutaan muun muassa ylläpidon, erilaisten koordinoitujen toimenpiteiden ja rantatalkoiden avulla. Esimerkiksi Helsingin merialueiden ja saariston puhtaanapidosta vastaava kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara keräsi viime vuonna Helsingin edustan merialueelta 80 kuutiometriä roskaa.
”Vaikka Helsingissä tehdään jo nyt paljon Itämeren suojelemiseksi, se ei riitä. Vanhojen toimivien ratkaisujen rinnalle tarvitaan täysin uusia ratkaisuja. Rahoittamalla nopeita kokeiluja voimme pienellä panostuksella saada nopeasti selville, miten innovaatiot toimivat ja kannattaako niiden käyttöä laajentaa. Hyödymme siis kaikki siitä, että Helsinki toimii alustana, jossa esimerkiksi start-upit ja muut yritykset sekä toimijat voivat kokeilla ympäristöä suojelevia innovaatioitaan käytännön tositilanteessa,” sanoo apulaispormestari Anni Sinnemäki.
Paikalliset kokeilut ovat monistettavissa
Itämerihaasteen nopeisiin kokeiluihin valittiin keväällä neljä startup -yritystä testaamaan ratkaisuja ja palveluja, joilla muoviroskaantumista voidaan ehkäistä ja vähentää sekä mereen jo päätynyttä muoviroskaa poistaa.
”Kokeilut tehtiin paikallisesti Helsingin maa- ja merialueilla, mutta käytetyt menetelmät ovat monistettavissa käytettäviksi myös muualla Suomessa ja laajemmin Itämerellä sekä maailman valtamerillä. Muoviroska on laadultaan sellaista, että samanlaiset menetelmät voivat toimia myös maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi muovipusseja (PE) ja muovipulloja (PET) sekä niiden hajotessa syntyviä riekaleita ja mikromuoveja löytyy merenrannoilta ja muualta meriympäristöstä ympäri maailmaa. Nämä muovituotteet voivat säilyä meriympäristössä jopa satoja vuosia aiheuttaen monenlaisia ekologisia ja taloudellisia haittoja,” sanoo erikoistutkija Sanna Suikkanen, Suomen ympäristökeskuksesta.
Clewat Oy:n kehittämä roskienkeruualus kiersi kesä-, elo- ja lokakuussa Kalasataman, Vanhankaupunginlahden ja Töölönlahden merialueilla, joiden puhtaanapito on haasteellista nykyisillä menetelmillä. Yhtiön kehittämän aluksen toiminta perustuu veden virtauksen hyväksikäyttämiseen ja sillä pystytään keräämään vedestä jopa puolen millimetrin kokoiset muovinpalaset. Kerätyn roskan määrä oli kaikilla alueilla selvästi suurempi kesällä kuin lokakuussa. Myös roskatyypeissä oli eroja, kesällä ruokailuun ja juomiseen liittyviä pakkausmateriaaleja oli enemmän. Lisäksi merestä kerättiin myös rakennusmateriaaleja. Kokeilun tuloksena roskienkeruualukseen tehtiin useita merkittäviä muutoksia, joilla sen toimintaa voitiin parantaa.
Itämereen huuhtoutuu roskaa, mikromuoveja sekä muita epäpuhtauksia hulevesien mukana kovilta pinnoilta, kuten teiltä ja kaduilta. Tieliikenne on merkittävin mikromuovin lähde Suomessa ja monissa muissakin maissa. Innogreenin kehittämällä viherseinän prototyypillä kokeiltiin ensimmäistä kertaa tieliikenteen mikromuovin suodattamista hulevedestä viherseinän avulla. Kokeilu toteutettiin elokuusta alkaen Konalassa Mätäjoen varrella, jossa Kehä I:ltä valuvat hulevedet ohjattiin viherseinään. Kokeilussa havaittiin, että kasviseinämoduuli viivyttää hulevesiä ja vähentää merkittävästi vedessä olevien erilaisten mikromuovien määrää. Lisäksi viherseinän avulla voi tuoda vihreyttä ja viihtyvyyttä myös haasteellisiin paikkoihin. Jatkotutkimuksissa tullaan kehittämään mm. suodatinmateriaalin elinkaarta.
Muoviroskasta uusia
käyttömahdollisuuksia ja liiketoimintaa
Helsingissä vierailevilla kansainvälisillä risteilyaluksilla on mahdollisuus jättää ruokajäte Helsingin satamaan, mutta osa aluksista laskee ruokajätteensä mereen kansainvälisillä merialueilla. Säännöllisen reittiliikenteen osalta ruokajäte käsitellään kestävällä tavalla osana muuta jätehuoltoa, jolloin jätettä ei päädy mereen. Ruokajäte on ympäristöongelma myös siksi, että se sisältää muovia. Biosatama Oy selvitti laivojen ruokajätteen sisältämän makromuovin määräksi n. 0,2 kg tonnissa ruokajätettä. Jos tämä määrä suhteutetaan Helsinkiin saapuvaan kansainväliseen risteilyliikenteeseen tavanomaisena vuonna, saadaan arvioksi, että kansainvälisten risteilijöiden ruokajätteen mukana muovia päätyy mereen 2,3-5,3 tonnia vuodessa. Biosatama Oy kehittää uutta menetelmää, jossa ruokajätteestä ja muusta risteilyalusten biojätteestä voidaan tuottaa hiilineutraalia energiaa, jolloin muovikin päätyisi hyötykäyttöön.
Merestä kerätyn muoviroskan uusiokäytöllä voidaan vähentää tarvetta tuottaa uutta muovia, mutta se edellyttää toimivia ratkaisuja. Bloft
Design Lab rakensi kokeilun aikana uudenlaisen skaalattavan 3D-suurtulostimen, jolla voidaan valmistaa SUP-lautoja muoviroskasta. Kokeilun aikana Helsingin rannoilta kerättiin rantatalkoilla muoviroskaa, jonka käyttökelpoisuutta 3D-tulostukseen selvitettiin verrattuna neitseelliseen muoviin ja ulkomaiseen jätemuoviin. Tulokseksi saatiin, että Helsingin rannoilta kerättyä muoviroskaa voidaan hyödyntää SUP-lautojen valmistuksessa.
Itämerihaasteen nopeat kokeilut(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Kuva: Näkymä Kaunissaaresta/ Helsingin kaupunki
