Helsingissä on pitkään tehty töitä lasten ja nuorten liikkumisen lisäämiseksi. Liikunnan opetuksen lisäksi koulut ovat panostaneet toimenpiteisiin, joilla tuetaan ja lisätään aktiivisuutta oppilaiden koulupäivissä. Useita koulunpihoja on parannettu liikkumista kannustaviksi, kouluille on tehty pyöräpysäköintipaikkoja, ja oppilaita on kannustettu kulkemaan koulumatkoja kävellen tai pyöräillen.
Kaupunki järjestää lapsille ja nuorille runsaasti maksuttomia ja edullisia, helposti saavutettavia liikkumismahdollisuuksia ja liikuntaharrastuksia. Nuorten liikkumista edistetään myös matalan kynnyksen liikuntaneuvontapalvelulla, jota järjestetään niissä kouluissa, jotka saavat tarveperustaista rahoitusta. Tässä PT-toiminnaksi kutsutussa liikuntaneuvonnassa yläkouluikäinen nuori voi tutustua ohjaajan kanssa oman alueensa liikuntatarjontaan, osallistua alueensa pienryhmätoimintaan sekä saada kannustusta omaehtoiseen liikkumiseen.
Tavoitteena löytää liikunnan ilo ja itselle sopiva tapa liikkua
Sählyä, jalkapalloa, ulkopelejä ja -leikkejä, koripalloa, padelia, parkouria, suunnistusta... Kruunuvuorenrannan peruskoulun liikunnanopettaja Armi Seppälä ja 7. luokan oppilas Abdullah kertovat, mitä kaikkea he ovat koulussa liikuntatunneilla tehneet. Koulu toimii väistötiloissa, joissa ei ole liikuntasalia, joten liikuntatunneilla hyödynnetään lähiympäristön mahdollisuuksia ja tutustutaan eri lajeihin.
– Toivon että oppilaat saavat liikunnasta mukavia kokemuksia ja löytävät itselle mieluisan tavan liikkua, yksin tai yhdessä, kertoo Seppälä.
Seppälästä on ollut mukava huomata oppilaiden innostuvan liikkumisesta, sillä esimerkiksi padel-kokeilun jälkeen jotkut oppilaat ovat menneet perheensä kanssa pelaamaan. Oppilaat myös pyysivät hyppynaruja välitunneille, kun liikuntatunnilla oli hypätty narua. Ahkerassa käytössä olevat koripallotelineet koulun pihalla aktivoivat liikkumaan, mutta eivät vie paljon tilaa pienelläkään pihalla.
Seppälä muistuttaa, että harjoittelemalla voi kehittyä ja parantaa omia taitojaan. Liikkuminen ja fyysisesti aktiivinen elämäntapa tukevat toimintakykyä ja terveenä säilymistä.
Abdullah kertoo, että hän ei aiemmin ollut liikunnallinen, mutta on kehittynyt sen jälkeen, kun alkoi harjoitella ja liikkua aktiivisesti. Jalkapallosta on tullut hänelle mieluisa harrastus.
– Se on kivaa ja hyvä keholle, tulee vahvempi olo ja on taitavampi. Siinä saa kavereita myös, hän kertoo liikunnan hyvistä puolista.
Helsingissä myönteistä kehitystä liikkumista koskevissa tutkimuksissa
Lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä – muun muassa kestävyyttä, nopeutta, voimaa ja liikkuvuutta – mitataan valtakunnallisilla Move!-mittauksilla, jotka on tarkoitettu peruskoulun 5. ja 8. vuosiluokkien oppilaille.
Vuoden 2023 tulokset osoittavat, että helsinkiläisten lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn kokonaistulokset olivat valtakunnallisia tuloksia parempia. Esimerkiksi poikien kestävyyskunto on Helsingissä valtakunnallista keskiarvoa parempi. Hyvä tulos on myös, että yhä harvemmalla pojista ja 5. luokan tytöistä ilmeni haasteita toimintakyvyssä.
Myös vuoden 2023 kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat positiivista kehitystä lasten ja nuorten liikkumisessa: vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuus on kasvanut kaikilla luokka-asteilla. Peruskoulun oppilaiden tulokset ovat Helsingin osalta korkeammat kuin koko maassa keskimäärin.
Kruunuvuorenrannan peruskoulun oppilas Abdullah odottaa mielenkiinnolla 8. luokalla tulevia Move-mittauksia.
– Niistä saa tietoa, mitkä minun tulokset ovat ja mitä minun kannattaa kehittää, toteaa Abdullah.
Mittausten tarkoituksena onkin juuri motivoida ja kannustaa. Mittauksiin osallistuneet oppilaat saavat tietoa omasta fyysisestä toimintakyvystään sekä vinkkejä sen kehittämiseen. Tuloksia ei käytetä oppilaan osaamisen arvioinnissa eli liikunnan arvosanaa annettaessa.
Systemaattinen liikkumisen edistämistyö jatkuu
Myönteisten tulosten ohella lasten ja nuorten liikkumisessa on myös huolenaiheita. Move-tulosten perusteella 8.-luokkalaisilla tytöillä fyysinen toimintakyky on jälleen hieman heikentynyt. Reilulla kolmanneksella oppilaista toimintakyky on edelleen mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia haittaavalla tasolla, 8.-luokkalaisilla tytöillä jopa yli 40 prosentilla.
– Jatkamme määrätietoista työtä liikunnallisuutta edistävän toimintakulttuurin puolesta. Teemme sitä yhteistyössä koulujen, kouluterveydenhuollon, perheiden, liikuntapalveluiden ja esimerkiksi seurojen kanssa, kertoo perusopetuksen aluepäällikkö Arjariitta Heikkinen.
Heikkinen tuo esille arjen liikkumisen merkitystä.
– Arkinen ja innostava liikkuminen monipuolisesti toteutettuna on tuloksellista ja vaikuttaa parhaiten niin hyvään kasvuun kuin liikunnallisen elämäntavan rakentumiseenkin, hän kannustaa.
Lisätietoja:
Tietoa Move!-mittauksista ja vuoden 2023 tuloksista Opetushallituksen sivuilla: oph.fi/move(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Liikuntatarjontaa helsinkiläisille lapsille ja nuorille:
- EasySport – maksutonta liikuntatoimintaa 3.–6.-luokkalaisille ympäri Helsinkiä.
- FunAction – maksutonta harrasteliikuntaa 13–17-vuotiaille eri puolilla Helsinkiä.
- Harrastamisen Suomen malli:(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) maksuttomia liikunnallisia ja muita harrastuksia 3.–9. luokkien oppilaille. Harrastustarjontaan voi tutustua koulujen verkkosivuilla.
- Operaatio Pulssi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) – maksutonta nuorten ideoimaa toimintaa 12–18-vuotiaille.
