Helsingin kaupungin perusopetuksen strategiakauden 2021–2025 tavoite on, että kaikissa kouluissa opetetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja vaikuttavuudeltaan tutkituissa ohjelmissa. Taitoja opetetaan jo nyt kaikissa Helsingin 102 peruskoulussa.
– Taitojen avulla lapset ja nuoret oppivat tunnistamaan, nimeämään ja säätelemään tunteitaan. Vuorovaikutustaidot mahdollistavat ryhmässä toimimisen, toisten kuuntelemisen ja huomioimisen myötätuntoisesti sekä omien ajatusten ilmaisemisen taidokkaasti, Helsingin Sitouttavan kouluyhteisötyön projektipäällikkö Hanne Savunen sanoo.
Se, miten tunne- ja vuorovaikutustaitoja opetetaan, vaihtelee koulukohtaisesti. Taitoja voidaan harjoitella säännöllisesti osana jotain oppiainetta tai se voi olla ihan oma oppiaineensa.
Tervehtimisen ja silmiin katsomisen harjoittelua
Vesalan peruskoulun 3D-luokka kokoontuu kolmesti viikossa harjoittelemaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Oppilaat istuvat aluksi lattialle yhteiseen luokkapiiriin ja keskittyvät tervehtimään vierustoveria – tällä kertaa englanniksi.
Opettaja muistuttaa, että hyvän huomenen toivotuksen yhteydessä on tärkeää katsoa silmiin ja sanoa myös tervehdittävän kaverin nimi ääneen. Jos joku ei halua tervehtiä vierustoveriaan, opettaja puuttuu siihen heti.
Luokkapiiri kuuluu Vesalassa koulun vuosisuunnitelmaan. Tänään piirissä keskustellaan ajankohtaisista asioista ja harjoitellaan hyvän työrauhan säilyttämistä.
Piirin jälkeen on leikin aika. Oppilas on saanut valita leikin, jonka säännöt hän selittää luokalle. Tänään vuorossa on myrkkyoppilasleikki, joka aiheuttaa iloista hihkumista luokassa.
– Sinulla oli tosi hyvä tahti, miten sanoit ääneen oppilaiden nimiä. Te kaikki menitte myös reippaasti lattialle istumaan, opettaja kehuu sekä leikittäjää että koko luokkaa.
Positiivisen palautteen antaminen ja vastaanottaminen on tärkeä osa tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamista ja harjoittelemista.
Koulu voi valita käyttämänsä ohjelman
Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat keskeisiä taitoja, jotka luovat pohjan kestävälle tulevaisuudelle. OECD:n (2019) tutkimuksen(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) mukaan lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaidoilla on yhteys oppimistuloksiin ja sosio-ekonominen tausta vaikuttaa näihin taitoihin. Helsinki oli yksi OECD-tutkimukseen osallistuneista 10 kaupungista. Helsingin tuloksista voi lukea täältä.
Koska tunne- ja vuorovaikutustaitoja voidaan opettaa ja oppia, koulut voivat osaltaan olla vaikuttamassa eriarvoistumiskehitykseen. Helsingin peruskouluissa on sitouduttu kehittämään näiden taitojen opetuksen rakenteita keväästä 2022 alkaen. Tavoitteena on, että kouluista vähintään 80 prosenttia käyttää systemaattisesti yhtä tai useampaa tunne- ja vuorovaikutustaidon ohjelmaa syyslukukauden 2023 loppuun mennessä.
Oppilaat saavat tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetusta osana koulun muuta opetusta. Taitojen opetus on jaettu kuukausittain vaihtuviin teemoihin, kuten ryhmäytyminen, itsetuntemus, tunteet ja turvallinen yhteisö.
”Joskus on vaikeaa tulkita toisen tunteita”
Kouluille on tarjolla erilaisia materiaalipaketteja ja ohjelmia tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamiseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Vesalassa opettajien käytössä on Yhteispeli koulussa -opas. Koulun hyvinvoinnin vuosikellossa on meneillään tunteet-jakso, eli tunteisiin liittyviä asioita käsitellään paraikaa kaikilla vuosiluokilla.
– Miltä tuntuu tänä aamuna, opettaja Kaisa Summa kysyy 7A-luokalta.
”Väsyttää, huonolta, ihan hyvältä, normaalilta”, oppilaat vastaavat.
Luokan seinillä on tunnekortteja, joihin on nimetty tunteita kuten pelko, suru, ilo, rakkaus, mielihyvä, nolous, viha, yllätys. Tänään oppitunnilla käsitellään erilaisia paikkoja ja miltä niissä yleensä tuntuu.
– Mikä tunne sinulla on yleensä kotona? Kulje luokassa sen tunteen luokse, Summa opastaa nuoria.
Oppilaat pohtivat myös, miltä yleensä tuntuu vaikkapa mummolassa, omassa huoneessa, nettiyhteisössä, kauppakeskuksessa, koulussa tai lentokentällä. Kauppakeskukset herättävät nuorissa monenlaisia tunteita:
– Tunnen iloa. On kivaa etsiä uusia juttuja.
– Vihaan. En tykkää käydä kauppakeskuksissa.
– Se vaihtelee. Itiksessä tykkään käydä, mutta Kontulassa en.
Lopuksi opettaja näyttää piirroskuvia henkilöistä, ja nuoret pyrkivät sanoittamaan, mitä tunteita he niissä näkevät. Samassa kuvassa yksi näkee huolestuneisuutta, toinen hämmennystä, kolmas hermostuneisuutta.
– Huomaatteko, että tunnistatte kuvissa hyvin erilaisia tunteita. Olemme käyneet luokassa monesti läpi sitä, että ”tuo katsoi minua noin”. Joskus on tosi vaikeaa tulkita toisen katseesta tunteita, ja voimme tulkita niitä myös väärin, Summa painottaa.
”Toisen kuuntelemisen taito parantunut”
Helsingin Sitouttava kouluyhteisön (SKY) kehitystyö on osa valtakunnallista työtä, jota tehdään yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen sekä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen kanssa. Tutkimustietoon ja perusopetuksen opetussuunnitelmaan nojaten Helsingin kärki on vahvistaa oppilaiden hyvinvointia opettamalla tunne- ja vuorovaikutustaitoja.
Vesalassa taitojen systemaattinen harjoittelu on puolessatoista vuodessa tuottanut opettajien mukaan tulosta. Tunnerikkaat kolmasluokkalaiset osaavat jo sopia keskenään sääntöjä leikkeihin ja peleihin, ja kiukkukohtaukset ovat helpottaneet. Riitojen selvittelyyn lapset tarvitsevat edelleen aikuisen tukea.
Opettajien mukaan tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat taidoista tärkeimmät: ilman niitä yhteisössä tai ryhmässä mukana oleminen ei onnistu.
– Vaikutusta on ollut erityisesti työrauhaan, ja luokan sisäinen kielenkäyttö on muuttunut. Oppilaat ovat tutustuneet toisiinsa enemmän harjoitusten kautta, ja toisen kuuntelemisen taito on parantunut, erityisluokanopettaja Kaisa Summa pohtii seiskaluokkalaisten kehitystä.
Kun oppilas kohdataan lämmöllä ja luodaan myönteistä ja läsnäolevaa vuorovaikutusta, oppilaan sitoutuminen opiskeluun paranee. Myönteinen kohtaaminen lisää motivaatiota ja kuulumisen tunnetta kouluyhteisöön. Siksi Helsingissä tarjotaan myös opettajille kattavasti koulutusta omien tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen.
– Tunne- ja vuorovaikutustaidoilla on valtava vaikutus oppilaan ja kouluyhteisön hyvinvointiin. Helsinki on edelläkävijä näiden taitojen opettamisessa, Hanne Savunen sanoo.
