Helsinki sijoittui toiseksi Euroopan suurimmassa esteettömyyskilpailussa

Helsinki sijoittui toiseksi EU:n Esteetön kaupunki 2022 -kilpailussa.
Kaksi henkilöä pyörätuoleissa saattajiensa kanssa Lammassaaren esteettömällä reitillä.

Helsinki sijoittui toiseksi Euroopan komission järjestämässä Esteetön kaupunki 2022 -kilpailussa. Euroopan korkeatasoisimmat esteettömyyspalkinnot jaetaan vuosittain kaupungeille, jotka pyrkivät esimerkillisesti kehittämään esteettömyyttään ja kaikkien ihmisten mahdollisuuksia osallistua kaupunkielämään.

”Olemme ylpeitä ja iloisia palkinnosta, ja näemme sen ennen kaikkea kannustuksena siihen, että yritämme tehdä asioita vielä paremmin. Esteettömyyden puolesta työskentely ei siis lopu vaan jatkuu. Kaupungin sitoutuminen yhdenvertaisuuteen tarkoittaa käytännössä kaupunkiympäristön esteettömyyden toteuttamista”, sanoo Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Toisen sijan palkintosumma on 120 000 euroa, joka on tarkoitus käyttää esteettömyyden edistämiseen.

Kilpailun voitti tänä vuonna Luxemburg, ja kolmanneksi sijoittui Barcelona. Kunniamaininnat saivat lisäksi Leuven, Palma ja Porto. Hakemuksen kilpailuun jätti 40 eurooppalaista kaupunkia.

Helsinki sijoittui toiseksi myös vuonna 2015.

Palkinnot jaettiin virtuaaliseremoniassa kansainvälisenä vammaisten päivänä 3.12.

Esteettömyyttä rakennetaan yhdessä

Kilpailun tuomariston mukaan Helsinki on osoittanut pitkää sitoutumista esteettömyyden kehittämiseen. Palkitsemisperusteena oli kaiken kattava lähestymistapa, jonka ansiosta kaikki kaupungin toiminnot ovat mukana esteettömyystyössä.

Helsingin kaupungin esteettömyysasiamies Pirjo Tujulan mukaan yhteistyö käyttäjien, vammais- ja vanhusneuvoston sekä eri järjestöjen kanssa on ratkaisevan tärkeää kaupunkiympäristön ja palveluiden esteettömyyden kehittämisessä.

”Vain kuuntelemalla kaupungin käyttäjiä ja tekemällä yhteistyötä saavutetaan heille sopivia ja toimivia ratkaisuja”, Tujula sanoo.

Helsingin esteettömyystyö on nykyisin sisäänrakennettuna kaupungin strategiaan ja toimialojen jokapäiväiseen toimintaan. Se näkyy esimerkiksi siinä, että esteettömyysohjeet eivät ole erillään julkisten alueiden – kuten katujen, leikkipuistojen ja ulkoilualueiden – suunnittelun ja rakentamisen ohjeistuksista vaan osa niitä.

Kaupunki pyrkii myös jatkuvasti kehittämään palveluidensa esteettömyyttä. Kilpailuhakemuksessa nostettiin esimerkeiksi keskustakirjasto Oodi, jonka suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota liikkumis- ja toimimisesteisten tarpeisiin, Lammassaaren esteetön lankkupolku sekä Helsingin palvelukarttaan kehitetty sovellus, jonka avulla saadaan näkyviin kaupungin toimipisteiden esteettömyystiedot.

”Helsingin joukkoliikennettä on myös kehitetty ansiokkaasti. Raideliikenne on esteetöntä ja busseistakin yli 99 prosenttia on esteettömiä”, Tujula sanoo.

Helsinki on myös avannut esteettömyyteen liittyvän kehitystyönsä tulokset vapaasti kaikkien hyödynnettäviksi. Esimerkiksi ulko-alueiden esteettömyysohjeita on otettu käyttöön valtakunnallisesti.

Kuvassa Lammassaaren esteetön reitti. Kuvaaja: Laura Oja

Lue lisää

Tiedote Europan komission Suomen edustuston sivuilla(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)       

Esteettömyys Helsingissä

Olympiastadionin peruskorjaus sai Helsingin vammaisneuvoston esteettömyystunnustuksen 2021

Muokattu 7.12.2021: Korjattu väliotsikkoa ja linkkejä