Helsinki tutki eri painonhallintamallien hyödyntämistä työterveydessä

Yksilö- tai ryhmätapaamisten lisääminen pelkän digitaalisen terveysvalmennuksen tueksi ei vaikuttanut painonhallinnan, työkyvyn ja mielenterveyden parantumiseen, selviää Työterveys Helsingin uudesta tutkimusjulkaisusta. Kaikilla painonhallintamalleilla oli myönteisiä, pitkäaikaisia vaikutuksia osallistujien sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan.
Nainen ajaa kaupunkipyörällä
Työterveys Helsingin painonhallintaintervention havaittiin tuottavan pysyviä myönteisiä vaikutuksia osallistujien vyötärönympärykseen sekä paastoglukoosi-, triglyseridi- ja HDL-kolesteroliarvoihin. Kuva: Jussi Hellsten

Työterveys Helsingin Vaikuttavaa painonhallintaa työikäisille -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää painonhallintaan suunniteltujen ryhmä- ja yksilömuotoisten tapaamisten vaikutuksia verrattuna yksinomaan digitaaliseen hoitomalliin. Tutkimuksessa vertailtiin eri interventioiden vaikutuksia painoon, somaattiseen terveyteen, mielenterveyteen ja työkykyyn. Tutkimuksesta saadun tiedon perusteella oli tarkoitus luoda terveydenhuollon käyttöön vaikuttava ja kokonaisvaltaisesti hyvinvointia edistävä toimintamalli.

Tutkimukseen rekrytoitiin 111 Helsingin kaupungin työntekijää, joiden painoindeksi oli 30–40 kg/m². Tutkittavat satunnaistettiin kolmeen ryhmään, joiden kaikkien pohjana toimi verkkopohjainen Painonhallintatalo -terveyslaihdutusvalmennus. Yksi ryhmä tarjosi osallistujille kolme yksilöllistä tapaamista ja toinen kolme ryhmämuotoista tapaamista. Kolmas ryhmä toimi standardiryhmänä, jolla ei ollut tapaamisia. Intervention kesto oli kaikissa ryhmissä 12 kuukautta, minkä jälkeen tutkittavia seurattiin 12 kuukautta ilman lisätukea.

Painonpudotus vähäistä, mutta vaikutukset sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan myönteisiä

Painonhallintaintervention havaittiin tuottavan pysyviä myönteisiä vaikutuksia osallistujien vyötärönympärykseen sekä paastoglukoosi-, triglyseridi- ja HDL-kolesteroliarvoihin. Intervention tuottama painonpudotus oli maltillinen, eikä ollut tilastollisesti havaittavissa enää 24 kuukauden seurantamittauksessa. Ryhmien välillä ei fyysisen terveyden osalta ollut havaittavissa selkeitä eroja yhdenkään interventioryhmän eduksi.

Mielenterveyden osalta havaintona oli, että masennusoireet lieventyivät kaikissa interventioryhmissä, mutta erityisesti standardi-interventiossa. Koetussa työkyvyssä ei havaittu muutosta koko ryhmällä tai eri ryhmien välillä.  

Tutkimuksessa työuupumuksen havaittiin lisääntyvän intervention ensimmäisen kuuden kuukauden aikana, mutta tämän jälkeen ero tasaantui, eikä tilastollisesti merkitsevää eroa lähtötilanteeseen havaittu. On todennäköistä, että koronatilanne muun muassa sosiaalisine rajoituksineen vaikutti työuupumusoireiden voimistumiseen. Interventiot toteutettiin syksystä 2021 syksyyn 2022.

Tutkimus osoittaa, että Painonhallintatalo -terveyslaihdutusvalmennus on työterveyshuoltoon soveltuva työkalu terveyden edistämisessä, ja sillä voidaan myönteisesti vaikuttaa sekä osallistujien keholliseen että mielenterveyteen. Kolme yksilö- tai ryhmämuotoista tapaamista ei näyttäisi tuottavan lisäarvoa ohjelmalle, mutta  digitaalisen ohjelman liittämistä osaksi työterveyshuollon toimintaa on syytä harkita.

Tutkimushanke toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston, HUS Vatsakeskuksen ja Painonhallintatalon kanssa ja sitä rahoittivat Työsuojelurahasto ja Helsingin kaupunki.