Pääkaupunkiseudulla asuvien ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut nopeasti, mutta heidän hyvinvoinnistaan tiedetään melko vähän. Tuoreesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämästä ja Helsingin kaupunkitietopalveluiden analysoimasta MoniSuomi-tutkimusaineistosta saadaan lisää tietoa aiheesta. Koettu terveys on ulkomailla syntyneillä pääkaupunkiseudulla asuvilla ulkomaalaistaustaisilla samalla tasolla kuin kaikilla suomalaisilla. Pitkäaikaissairauksia tai terveysongelmia maahanmuuttaneilla sen sijaan on selvästi harvemmin. Niin ikään terveysongelmista johtuvia toimintarajoitteita maahanmuuttaneet kokevat Suomen koko väestöä harvemmin.
Psyykkinen kuormittuneisuus sen sijaan on Suomen maahanmuuttaneessa väestössä koko väestöä yleisempää. Kun osuus kaikilla Suomessa asuvilla on 18 prosenttia, on se maahanmuuttaneessa väestössä koko maassa 22 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 23 prosenttia. Sukupuolten välillä ei maahanmuuttaneilla ole eroa psyykkisessä kuormittuneisuudessa, mutta ikä on yhteydessä kuormittuneisuuteen, niin että vanhemmat ikäryhmät kokevat sitä vähemmän.
Suomeen muuton syy ja taloudelliset vaikeudet yhteydessä psyykkiseen kuormittuneisuuteen
Tutkimuksessa tarkastelluista tekijöistä ulkomaalaistaustaisilla Suomeen muuton syyt ja taloudelliset vaikeudet liittyvät selkeimmin psyykkisen kuormittuneisuuden todennäköisyyteen. Vähiten psyykkistä kuormittuneisuutta kokevat työperusteiset muuttajat, ne maahanmuuttaneet, jotka tällä hetkellä ovat (muuttoperusteesta riippumatta) pääasiassa työtätekeviä, sekä ne, jotka eivät koe elämässään taloudellisia haasteita.
Työperusteisia muuttajia selvästi yleisempää psyykkinen kuormittuneisuus on kansainvälisen suojelun perusteella muuttaneilla. Tämä yhteys kuitenkin selittyy, kun huomioon otetaan pakolaistaustaisten nykyinen asema työmarkkinoilla sekä heidän suurempi todennäköisyytensä kokea taloudellisia vaikeuksia. Vaikka maahanmuutto haastaa usein myös vapaaehtoisesti muuttavien hyvinvointia, kansainvälistä suojelua hakevien tilanne on monin tavoin muita vaikeampi. Tutkimustulosten mukaan pakolaistaustaisten psyykkinen kuormittuneisuus näyttää liittyvän työelämän ulkopuolelle jäämisen sekä taloudellisten haasteiden kokemisen lisäksi syrjintäkokemuksiin, yksinäisyyteen ja terveysongelmiin.
Myös hyvinvointiin liittyvät tekijät yhteydessä psyykkiseen kuormittuneisuuteen
Huono elämänlaatu, yksinäisyyden kokemus ja heikko osallisuuden kokemus ovat selvästi yhteydessä psyykkisen kuormittuneisuuden todennäköisyyteen. Pieneltä osin tämä hyvinvointia kuvaavien tekijöiden yhteys kuormittuneisuuteen selittyy sosioekonomista asemaa kuvaavilla tekijöillä, kuten työmarkkina-asemalla ja taloudellisilla vaikeuksilla.
Tulokset havainnollistavat Suomeen muuttaneen väestönosan sisäistä moninaisuutta. Heidän tilanteensa näyttäytyy hyvin erilaisena riippuen siitä, tarkastellaanko fyysistä vai psyykkistä hyvinvointia, ja mistä näkökulmista hyvinvoinnin riskitekijöitä ja niiden risteyskohtia tarkastellaan. Edellä esitetyt tulokset havainnollistavat myös sitä, kuinka kotoutumisen eri osa-alueet – työllisyys, taloudellinen toimeentulo, hyvinvointi ja osallisuus – kytkeytyvät toisiinsa.
Poimintoja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimenpiteistä kotoutumisen tueksi
- Maahan muuton alkuvaiheeseen kohdennetut moniammatilliset sosiaali- ja terveyspalvelut, joissa on yksilö-, perhe- ja ryhmämuotoisia osallisuutta edistäviä tukitoimia. Näitä ovat muassa asumisen tuki, kotiin vietävä tuki sekä vanhempana Suomessa -ryhmät.
- Helsingin kaupungin eri toimialojen ja palveluiden muodostama moniammatillinen työskentelyrakenne, jonka yhteinen asiakas maahan muuttanut on.
- Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Kestävän kasvun hanke, jossa kehitetään maahan muuttaneiden palveluiden toimintamallia sekä terveyden ja hyvinvoinnin monialaista palvelukonseptia.
