Helsinki uudistaa suomenkielisten koulujen kaksikieliseen opetukseen hakeutumista. Suunnitteilla on luopua valintakokeista. Jatkossa kaikki halukkaat voisivat ilmoittautua kaksikieliseen opetukseen ja oppilaat valittaisiin arvalla, jos ilmoittautuneita on enemmän kuin luokalla on paikkoja.
Helsingin kaupunki tarjoaa kaksikielistä perusopetusta kielipareissa suomi–englanti, suomi–espanja, suomi–kiina, suomi–pohjoissaame, suomi–ruotsi, suomi–venäjä ja suomi–viro. Kaksikielisen opetuksen voi aloittaa alakoulun ensimmäiseltä tai yläkoulun seitsemänneltä luokalta. Valintakokeista luopuminen koskee alakoulun ensimmäiseltä luokalta alkavaa opetusta.
Perusopetusjohtaja Outi Salon mukaan valintakokeista aiotaan luopua tammikuusta 2025 alkaen. Tällä hetkellä kaksikielisen opetuksen valintakäytännöt vaihtelevat Helsingissä. Osassa kieliä järjestetään valintakokeet ja osassa ei.
– Uudistuksen tavoitteena on tarjoa yhdenmukaista kohtelua ja jokaiselle samat mahdollisuudet hakea kaksikieliseen opetukseen, Salo sanoo.
Kaksikielisen opetuksen aloituspaikkoja lisätään
Uudistuksen tavoitteena on esikouluikäisten lasten edun parempi toteutuminen. Valintakoekäytäntö on johtanut jopa siihen, että jo pieniä lapsia viedään valmennuskursseille. Näin on tapahtunut etenkin suomi–englanti-opetuksen kohdalla.
– Valintakoetilanne voi olla stressaava ja jännittävä esikouluikäiselle, Salo sanoo.
Samaa mieltä on pedagoginen asiantuntija Satu Koistinen.
– Tiedämme, että valintakokeeseen osallistuminen ja siihen valmistautuminen voi olla toisille stressaavampaa kuin toisille. Valintakoe mittaa kielellisten valmiuksien lisäksi myös hakijan muita taitoja, kuten esimerkiksi sitä, miten osaa ottaa vastaan opettajan ohjeita ja toimia tuntemattomien ihmisten kanssa jännittävässä tilanteessa.
Helsinki on Suomen suurin kaksikielisen opetuksen tarjoaja. Tällä hetkellä kaksikielistä opetusta Helsingissä tarjoaa 11 peruskoulua: Kulosaaren ala-asteen koulu, Töölön ala-asteen koulu, Malmin peruskoulu, Vesalan peruskoulu, Laajasalon peruskoulu, Yhtenäiskoulu, Käpylän peruskoulu, Meilahden ala-asteen koulu, Pasilan peruskoulu, Myllypuron peruskoulu ja Latokartanon peruskoulu.
Salo kertoo, että uudistuksen myötä lisätään aloituspaikkoja, etenkin suosituimmasta suomi–englanti-opetuksessa.
– Seuraamme jatkuvasti hakijamääriä ja pyrimme tarjoamaan mahdollisimman monelle pääsyn kaksikieliseen opetukseen.
Kerro mielipiteesi kyselyssä
Valintakokeesta luopumista on valmisteltu kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla yhdessä kaksikielistä opetusta antavien koulujen rehtoreiden kanssa. Asiassa on kuultu myös opettajia ja huoltajia. Päätöksen uudistuksesta tekee kasvatuksen ja koulutuksen suomenkielinen jaosto kesäkuun aikana.
Salo ja Koistinen kertovat, että uudistus on herättänyt vilkasta keskustelua ja monenlaisia näkökulmia. Moni on pitänyt uudistusta tervetulleena yhdenvertaisuutta lisäävänä tekijänä.
Osa opettajista ja huoltajista on esittänyt huolensa siitä, voiko arvalla kaksikieliseen opetukseen valikoitua sellaisia oppilaita, joille opetus on liian haastavaa. Kaksikielinen opetus on kuitenkin sisällöiltään ja tavoitteiltaan samanlaista kuin yksikielinen opetus, mutta vaatii oppilaalta aktiivista osallistumista opiskeluun. Kaksikielinen opetus sopii oikein toteutettuna kaikille oppilaille.
– Valintakokeen käyttö on perusteltua, kun opetukseen halutaan valikoida tietty joukko oppilaita. Nyt sellaista perustetta ei ole, sillä perusopetuksen tulee sopia kaikille oppilaille, Koistinen sanoo.
Uudistuksesta ja sen perusteista järjestetään tiedotustilaisuus 16. toukokuuta klo 17–18 etäyhteydellä. Voit kommentoida uudistusta myös kerro kantasi -kyselyssä 3–31. toukokuuta.
Vahva kielitaito on valttikortti
Kaksikielinen opetus tarkoittaa suomella ja kohdekielellä annettavaa opetusta. Opetuksesta 25–50 prosenttia on kohdekielellä ja loput suomeksi.
Kaksikielinen opetus kehittää oppilaan kohdekielen kuullun ymmärtämisen, lukemisen ja kirjoittamisen taitoja sekä suullista kielitaitoa. Tavoitteena on luoda perusta elinikäiselle kielten oppimiselle sekä kielten ja kulttuurien moninaisuuden arvostamiselle.
Koistisen mukaan kaksikielinen opetus sopii kaikille oppilaille, jotka ovat kiinnostuneita opiskelemaan kahdella kielellä.
– Monipuolinen kielitaito ja eri kielten osaaminen vaikuttavat positiivisesti läpi peruskoulun ja yleensä elämässä, Koistinen sanoo.
Huoltajilta kaksikielinen opetus ei vaadi kohdekielen osalta erityisiä ponnisteluita. Yhdessä läksyjä tehdessä huoltajatkin oppivat tärkeimmät sanat ja tarvittaessa voi käyttää apuna erilaisia käännöstyökaluja. Kohdekielen osaamista tärkeämpää on oppilaan tukeminen, positiivinen asenne opetuskieliä kohtaan ja motivaation ylläpitäminen vaikeina hetkinä.
– On myös tärkeää, että kotona käytetään monipuolisesti kotikieltä tai -kieliä esimerkiksi lukemalla ja juttelemalla. Kaikki kielitaito rakentuu lapsen ensikielten varaan, Koistinen sanoo.
Hän näkee kaksikieliseen opetukseen valintaa koskevan uudistuksen hyvänä muutoksena.
– On Helsingin tavoitteiden ja arvojen mukaista, että yhä useammalla lapsella on mahdollisuus päästä kaksikieliselle luokalle.
TEKSTI: Eveliina Lauhio