”Ihana keino lasten osallisuuden lisäämiseksi” – ryhmäportfolio tekee varhaiskasvatuksen tavoitteet näkyviksi

Portfolio on varhaiskasvatuksen ammattilaisten työväline, josta hyötyy koko ryhmä. Päiväkoti Tammessa lapset ovat monin tavoin mukana portfolion tekemisessä.
Maileena Nieminen katselee lasten kanssa ipadia
Mennyttä toimintaa on mukavaa tarkastella portfoliosta yhdessä lasten kanssa. Keskusteluista voi syntyä uusia ideoita. Kuva: Nina Dale

Varhaiskasvatussuunnitelma velvoittaa henkilöstöä pedagogiseen dokumentointiin, suunnitteluun ja arviointiin. Helsingin varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa dokumentoinnin välineenä toimii digitaalinen ryhmäportfolio.

– Ryhmäportfolio on henkilökunnan pedagoginen työväline, joka tukee ryhmän toiminnan tavoitteellista suunnittelua, arviointia sekä lasten osallisuutta. Portfolion ansiosta lasten huoltajat saavat tietoa varhaiskasvatusryhmän toiminnasta ja sen tavoitteista, projektisuunnittelija Tinka Ripatti kertoo.

Itäpakilalaisessa päiväkoti Tammessa tavoitteina ovat tänä syksynä olleet esimerkiksi lasten osallisuus ja arviointi.

– Kun on tavoite, pyrimme näyttämään sitä portfoliossa. Jos jokin asia on lähtöisin lapsesta, kerromme sen portfoliossa, varhaiskasvatuksen opettaja Maileena Nieminen kuvailee.

Lapsia istumassa lattialla leikkiruoan kanssa
Pienryhmäleikissä harjoitellaan retkellä olemista. Kuva: Nina Dale

Niemisen Omenatarha-ryhmässä on 17 lasta, joiden ikä vaihtelee 1–5 vuoden välillä. Tänä syksynä yksi lapsista lähtenyt idea oli varjoteatteri, josta kaksi lasta jutteli innokkaasti päiväkodin pihalla. Varjoteatteria harjoiteltiin yhdessä ja näytös esitettiin muille halloweenin aikaan.

– Myöhemmin lapset halusivat itse tehdä teatteria leikeissään. Yksi lapsista otti valokuvia, ja laitoimme myös teatterileikit portfolioon, Nieminen kertoo.

Ryhmää varten

Omenatarhan portfolioon toimintaa dokumentoivat ryhmän kaikki aikuiset. Tiimissä on varhaiskasvatuksen opettajan lisäksi kaksi lastenhoitajaa. Nieminen vastaa portfolion kokonaisuudesta ja kokoaa esimerkiksi tiedotettavat asiat viikon päätteeksi huoltajille.

Portfoliosta hyötyy koko varhaiskasvatusryhmän henkilöstö, sillä sen avulla voi seurata ryhmän toiminnan tavoitteiden saavuttamista. Tiimi voi palata lasten kanssa muistelemaan yhdessä tehtyjä asioita, jolloin voi syntyä myös uusia ideoita tulevaan.

Tänä syksynä kaikissa Helsingin varhaiskasvatusyksiköissä on ollut mahdollista ottaa käyttöön saavutettava ryhmäportfolion mallipohja, johon on helppo lisätä tekstejä ja kuvia.

Omenatarha-ryhmän 4–5-vuotiaiden kanssa on harjoiteltu kameran käyttämistä metsäretkellä.

– Puhuimme retkellä ystävyydestä ja luimme metsässä Retki-ketun tarinan ystävyydestä. Lapset ottivat kuvia tilanteesta portfolioon, Nieminen muistelee.

Huoltajat pääsevät tarkastelemaan ryhmäportfoliota heille lähetetystä linkistä tai pdf-tiedostosta.

– Portfolion avulla huoltajat näkevät, millaista pedagogista toimintaa oman lapsen ryhmässä toteutetaan ja mitkä ovat lasten kiinnostuksen kohteet. Huoltaja pystyy helposti palaamaan ryhmän toimintaan portfolion avulla yhdessä lapsen kanssa, Ripatti toteaa.
 

Lapset rakentamassa majaa päiväkodin sisätilassa
Nyt rakennetaan majaa. Ryhmän portfolioon on kirjattu myös apulaisuuteen ja auttamiseen liittyviä asioita. Kuva: Nina Dale

Pienten lasten kanssa havainnoimalla

Miten portfoliota sitten voi tehdä yhdessä pienten lasten kanssa? Jos lapset eivät vielä osaa ottaa valokuvia tai kertoa, mitä haluavat tai toivovat? Pienten ryhmissä arviointi tapahtuu lapsia havainnoimalla.

Ripatti antaa esimerkin: jos kotileikki on toistunut ryhmässä joka päivä lasten aloitteesta, portfolioon voi kirjoittaa, että ”havaintojen perusteella kotileikki oli parasta tässä kuussa”. Myöhemmin lapsilta voi syntyä portfoliosta kotileikkiä yhdessä muisteltaessa uusi idea vaikkapa avaruuteen lähtemisestä. Siitä voi kehittää toimintaa taas eteenpäin.

– Tykkään ihan hirveästi portfolion tekemisestä. Yritämme olla sen kanssa reaaliajassa, mutta aina ei kerkeä, Nieminen sanoo.

Joissain yksiköissä portfolion tekeminen on virheellisesti näyttäytynyt pelkkänä raportointivälineenä lasten vanhemmille, mitä sen ei kuulu olla. Portfoliota tehdessä on myös hyvä olla armollinen itselleen.

– Henkilöstö haluaa tehdä työnsä hyvin ja tunnollisesti. Jos esimerkiksi henkilöstötilanne on haastava, suunnitellaan portfoliotyöskentely parempaan ajankohtaan, Ripatti sanoo.

”Parasta on, kun saa lapset mukaan”

Ryhmäportfolio on kaikkien Helsingin suomen- ja ruotsinkielisten varhaiskasvatusyksiköiden käytössä. Huoltajat ovat päässeet katselemaan portfolioita viime vuodesta lähtien.

– Parasta portfoliossa on se, kun saa lapset mukaan. Tämä on ihana keino lasten osallisuuden lisäämiseksi! Se tuo lasten ajatukset aidosti esiin, Ripatti iloitsee.

Niemisen mielestä parasta portfoliossa on se, että ryhmien toiminta tulee näkyväksi.

– Katselen omaa ja muiden portfolioita ja totean, että ihania juttuja olemme tehneet! Saan ideoita myös muilta ja hyviä keskusteluja lasten kanssa. Vanhemmilta on tullut positiivista palautetta, mikä antaa myös buustia portfolion tekemiseen.