Huolestuneisuus isoista globaaleista ympäristöongelmista on pääkaupunkiseudun ympäristöasennetutkimuksen vastaajakunnassa erittäin yleistä. Ilmastonmuutoksesta on yli puolet erittäin huolestuneita ja noin 30 prosenttia melko huolestuneita, siis yhteensä yli 80 prosenttia. Niitä, jotka eivät ole lainkaan siitä huolestuneita, on vain muutama prosentti.
Suunnilleen yhtä yleistä kuin huoli ilmastonmuutoksesta on metsäkatoa ja lajien sukupuuttoa koskeva huolestuneisuus. Nämä kolme ongelmaa kytkeytyvätkin läheisesti toisiinsa.
Vahva huoli ilmastonmuutoksesta ei ole Helsingin seudulla uusi ilmiö, sillä huolestuneisuus asiasta oli suunnilleen tällä tasolla jo vuonna 2001 toteutetussa asukaskyselyssä. Kuitenkin huolestuneisuus useista ilmastonmuutokseen liittyvistä ongelmista oli noussut vuoden 2017 ympäristöasennekyselyn jälkeen hieman korkeammalle tasolle uusimmassa kyselyssä.
Ilmastoahdistusta koettiin eri väestöryhmissä eri tavoin
Entistä selvemmäksi käyvä ilmastonmuutos ja sen kielteiset seuraukset aiheuttavat joissakin ihmisissä nykyään myös ahdistuneisuutta. Noin 46 prosenttia eli lähes puolet pääkaupunkiseudun ympäristöasennetutkimuksen vastaajista kertoo tuntevansa usein ilmastoahdistusta. Toisaalta joka kolmas vastaaja ilmoittaa kielteisen kannan tähän kysymykseen, eli he eivät koe ilmastoahdistusta.
Ilmastoahdistuksen kokeminen vaihteli monien taustatekijöiden mukaan, esimerkiksi koulutustason. Alemman korkeakouluasteen suorittaneista puolet (50 prosenttia) koki ilmastoahdistusta, kun taas vain 40 prosenttia korkeintaan perusasteen koulutuksen suorittaneista koki sitä.
Naiset kokivat ilmastoahdistusta useammin kuin miehet. Naisista 55 prosenttia koki ahdistusta, kun taas miehistä vastaava osuus oli 36 prosenttia.
Ikäluokista ilmastoahdistus oli selvästi yleisintä nuorimmilla vastaajilla, mutta iän riippuvuus ahdistuksesta oli epälineaarista. Kaikkein vanhimmat vastaajat (yli 70-vuotiaat) kokivat enemmän ilmastoahdistusta kuin keski-ikäiset vastaajat.
Ilmastotietoisuus on pääkaupunkiseudulla hyvällä tasolla
Ilmastotietoisuudella mitattiin kyselytutkimuksessa vastaajien laaja-alaista ymmärrystä ilmastonmuutoksesta. Siihen sisältyy muun muassa vastaajan käsitys ilmastonmuutoksen vaikutuksista sekä toisaalta ihmiskunnan tai yksilön toimien vaikutuksesta ilmastonmuutokseen.
Koko pääkaupunkiseudun vastaajakunnassa ilmastotietoisuusmittarin keskiarvoksi muodostui 7,7 (suurin arvo oli 10). Vaikka ilmastotietoisuus oli hyvää tasoa jo viisi vuotta aiemmassa kyselyssä, se parantui entisestään hieman vuoden 2022 kyselyssä. Ilmastotietoisuudessa oli myös eroja vastaajaryhmien välillä: esimerkiksi naisten tietoisuus ilmastonmuutoksesta oli parempi kuin miesten.
Ympäristöasennetutkimuksen on toteuttanut Helsingin kaupunki yhteistyössä Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien kanssa. Aineisto kerättiin vuonna 2022.