Yhteistyötä, tutkittua tietoa, ihmistuntemusta ja mielikuvitusta. Niitä tarvitaan, kun ratkotaan ilmastokriisiä ja muita kestävän kehityksen isoja kysymyksiä.
Yhteistyön, mielikuvituksen ja psykologian nosti esille muiden asiantuntijoiden ohella Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen, joka oli pääpuhujana kaupungintalolla järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Tilaisuus oli osa Sustainable Cities Discussion Forum -keskustelusarjaa.
Hukkinen kertoi olevansa optimistinen realisti, siitä huolimatta, että kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on välittänyt hälyttäviä ja nopeaa toimintaa vaativia tietoja ilmaston lämpenemisestä. 15 viime vuoden aikana ilmastomuutos on kiihtynyt. Tutkijoiden skenaarioissa väläytellään maapallon neljän asteen lämpötilan noususta, kun tavoitteena on ollut rajata nousu 1,5 asteeseen.
Pessimismin lietsomisen sijaan tarvitaan keinoja saada päättäjät vakuutettua siitä, että toimiin on tartuttava nyt. Mitä kauemmin odotetaan, sen kalliimmaksi tilanteen korjaaminen käy.
Kestävien ratkaisujen onnistumisessa on pitkälti kyse siitä, mitä kaupungit ja niissä toimivat yhteisöt tekevät.
Iso kysymys on, kuinka lisätä ymmärrystä ja saada vaikuttava toiminta vauhtiin, kun tulokset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä – ja kuinka samaan aikaan ohjataan muutoksiin sopeutumista.
Hukkinen huomautti, että tietoa on avattava tunnetasolle asti ja jätettävä tilaa mielikuvitukselle. Tutkijoiden on kyettävä esittämään ratkaisuiksi vaihtoehtoisia tapoja.
Politiikan päämajasta tukea toimintaan
Hukkinen kertoi yhteistyöesimerkin politiikan päämajasta (Policy Operations Room, POR), jossa päätöksentekijät pyrkivät päättämään asioista ja toimimaan kuten toimisivat todellisessa kriisissä. Samalla tutkijat saavat tietoa päätöksistä. Helsingissä tällainen päämajaharjoitus toteutettiin ensimmäistä kertaa 2019.
Päätöksenteon tueksi ja skenaarion ymmärtämiseksi työstettiin video, jossa Helsingin keskustan kadut täyttyvät tulvan jälkeen vedestä ja tulvavesi nousee ylemmäs rakennusten kivijalkoja pitkin. Skenaario ei ollut kaukaa haettu, sillä tulva valtasi 2011 Kööpenhaminan.
Hukkinen kertoo saaneensa videosta tärkeää palautetta. Vesi velloo kuvassa sinisenä, mutta todellisuudessa se olisi ruskeaa, sillä valtavien tulvien aikana viemärivedet sekoittuisivat kaduille nousevaan veteen.
Video oli hyvä osoitus siitä, kuinka uhkakuvat voivat kirittää toimintaa. Helsingissä tehdyssä harjoituksessa viemäriverkosto nousi yhdeksi ratkaistavaksi kysymykseksi. Ratkaisua on mahdollista hakea sen mukaan, kuinka perusteellisesti uhkaan varaudutaan.
Hukkinen korosti, kuinka tärkeää on saada asiantuntijat ja päättäjät keskustelemaan skenaarioista tasaveroisesti sekä käymään yhdessä läpi vaihtoehtoisia tulevaisuuksia.
Tutkijoiden, päättäjien, yhteisöjen ja asukkaiden välille on rakennettava vankkaa luottamusta ja vietävä tavoitteet paikalliselle ja yksilötasolle.
”Helsingin ideoita saa varastaa”
Helsingin kaupunki on tiukentanut ilmastotavoitteitaan, mistä tilaisuudessa muistuttivat pormestari Juhana Vartiainen ja kaupungin ilmastojohtaja Hanna Wesslin. Helsinki myös raportoi vuonna 2019 ensimmäisenä kaupunkina Euroopassa ja toisena koko maailmassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta.
Helsingin kasvihuonekaasupäästöt vähentyivät viime vuonna ennätysvauhtia liikennettä lukuun ottamatta. Hanasaaren kivihiilivoimalan sulkemisen ansiosta kaukolämmön päästöt vähenivät Helsingissä ennätykselliset 35 prosenttia edellisvuodesta. Myös sähkönkulutuksen päästöt vähenivät 23 prosenttia. Rakentamiseen kaupunki tuo hiilijalanjälkiohjausta.
Vartiainen kertoi keskustelutilaisuuden avatessaan, kuinka Helsinki painottaa kaupunkisuunnittelussaan peruskorjausta ja olemassa olevan rakennetun ympäristön täydennyskehitystä.
Rataverkosto laajenee, ja asuntotuotanto on monipuolista.
– Voitte vapaasti tutustua ideoihimme ja vaikka varastaa ne. Jaamme niitä mielellämme, Vartiainen sanaili hyväntuuliselle yleisölleen.
Helsinki mukana NetZeroCities-projektissa
Demos Helsinki -ajatushautomon Erkki Perälä kertoi tilaisuuden paneelikeskustelussa, että kaupungin päättäjät ymmärtävät yhteistyön välttämättömyyden. Yhteistyötä tarvitaan kaupunkeja laajemmin kansallisella ja EU:n tasolla. Esimerkiksi liikenteen päästöjen vähentämiseksi tarvitaan kattavaa lainsäädäntöä.
Perälä työskentelee parhaillaan NetZeroCities-projektin ohjelmajohtajana. Ohjelma tukee Eurooppaa ilmastoneutraaliustavoitteiden saavuttamisessa. Helsinki on yksi mukana olevista kaupungeista ja aloittanut pilotin, jonka tavoitteena on vähentää kaukolämpöjärjestelmän kasvihuonekaasupäästöjä.
Päätöksentekijöiden tilanne ei ole helppo, sillä ratkaistavat asiat ovat monimutkaisia ja niiden vaikutukset kohdistuvat eri tavoin eri ryhmiin. Yksi hyvä esimerkki on liikenne, jonka päästöt on saatava kuriin. Miten ja kenen käyttöön tiealueita halutaan ja annetaan, jotta ratkaisut ovat myös sosiaalisesti kestäviä ja oikeudenmukaisia?
Isot uudet infrastruktuurihankkeet vievät aikaa ja maksavat eivätkä synny ilman päästöjä. Ja koko tämän ajan on kyettävä sopeutumaan ja varautumaan ilmastomuutoksiin.
Kestävän kehityksen tutkijat koolla Helsingissä
Sustainable Cities -keskustelutilaisuuden järjesti Helsingin kaupunki 13. kesäkuuta yhteistyössä Sustainability Research and Innovation 2024 -kongressin kanssa.
Sustainable Cities -keskustelutilaisuuksissa seurataan, kuinka kahdeksan vuotta sitten sovituista tavoitteista pidetään kiinni. Tuolloin lähes 200 maata sopi YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitteesta. Ekologisen kestävyyden lisäksi Agenda 2030 -toimintaohjelmassa on sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden tavoitteita. Vuosi sitten kaupungintalolla keskusteltiin ilmastotyön kiireellisyydestä ja sitä ennen ihmisarvoisesta työstä. Tällä kertaa keskityttiin kestäviin kaupunkeihin ja yhteisöihin.
Sustainability Research and Innovation on maailman suurin tiedetapahtuma kestävän kehityksen tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan edistämiseksi. Sen järjestivät Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto yhdessä Sustainability Science Days (SSD) -tiedetapahtuman kanssa viime viikolla. Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa Euroopassa, ja se kokosi kestävän kehityksen asiantuntijoita ja tutkijoita yli sadasta maasta.
Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat: Ilkka Ranta-aho