Luotojen ja saarten päälle rakennettu Jätkäsaari tuottaa monenlaisia haasteita, kun katuverkkoa rakennetaan. Ilmastonmuutoskin on otettu rakentamisessa huomioon. Katurakenteet on tehty vanhoja pintoja korkeammiksi.
Jos yli sata vuotta sitten Jätkäsaaren alueella varakkaat helsinkiläiset viettivät rauhallisia lomapäiviä kesämajoissaan, saavat tämän päivän jätkäsaarelaiset todistaa kuinka heidän kotikulmansa muuttuvat kovaa vauhtia osaksi kantakaupunkia.
Vaikka luotojen ja saarten päälle rakentunut alue aiheuttaa omat haasteensa rakentamisessa, jo nyt on selvää, että kyseessä on tiiviin uudisrakentamisen taidonnäyte.
Katuverkon rakentamista edeltää vuosikymmenten valmistelutyö. Alkujaan neljästä saaresta koostunut Jätkäsaaren alue on yhdistetty mantereeseen 1900-luvulla muun muassa meritäyttöjen avulla. Jätkäsaari on yhä nimensä mukaisesti saari, joka yhdistyy kantakaupunkiin siltojen kautta. Alueen taustan tuntee projektinjohtaja Katariina Hämäläinen, joka työskentelee Helsingin kaupungilla Jätkäsaaren katusuunnittelussa.
”Jätkäsaarella on oma historiansa satama- ja varastointialueena, ja sen myötä pilaantunutta maa-ainesta on riittänyt. Sitä on puhdistettu sitä mukaa kun rakentaminen alueella on edennyt.”
Konsulttiyritys Rambollin projektipäällikkö Juha Kivimäki
kertoo, että mahdollista ilmastomuutoksen aiheuttamaa tulvariskiä on ennakoitu tekemällä nykyiset katurakenteet vanhoja pintoja korkeammiksi. Yritys on ollut mukana kaupunginosan valmistelutöissä vuosituhannen alusta saakka.
Esirakentaminen näkyy Jätkäsaaressa yhä louhe- ja maapenkereinä, sekä jatkorakentamista odottaville alueille ilmestyvänä syvätiivistyskalustona.
”Valitettavasti esirakentaminen silloin tällöin näkyy ja kuuluu asukkaille”, pahoittelee Hämäläinen. Työtä valvotaan jatkuvasti erilaisilla mittareilla ja monitoreilla.
Tiivistämällä pyritään välttämään maaperän painaumia tulevaisuudessa. Valmisteluista huolimatta rakennuksia joudutaan toisinaan perustamaan paaluille ja katurakenteita korjaamaan. Pintarakenteita onkin jo uusittu jonkin verran, sillä ympäristön rakentaminen aiheuttaa tärinää ja toisinaan työmaaliikenteessä sattuu vahinkoja. Sekä Kivimäki että Hämäläinen suhtautuvat tähän kuitenkin tyynesti: kun aluetta rakennetaan vauhdikkaasti ja monen tekijän toimesta, tämä on enemmän sääntö kuin poikkeus.
Kadut ja korttelit valmistuvat eri aikaan, ja se vaatii kärsivällisyyttä
Kun lämpötilat nousevat, alkaa Jätkäsaaressa taas katujen viimeistely. Tätä ennen on maan alle asennettu kunnallistekniikkaa. Lähemmäksi pintaa tulevat kaukolämpöputket ja teleoperaattorien kaapelit, ja routarajan alapuolelle vesiputket sekä moderni imujätejärjestelmä.
Siinä missä pohjarakentamista tehdään ympäri vuoden, vaativat asfaltointi ja kiveystyöt tietyn lämpötilan laadukkaan lopputuloksen aikaansaamiseksi. Juha Kivimäki ymmärtää, että asukkaista tilanne saattaa tuntua välillä siltä, että he asuisivat keskellä rakennustyömaata.
“Koska talot valmistuvat eri tahtia, ei katuja viimeistellä ennen kuin kaikki talot on rakennettu. Kaduille laitetaan kyllä väliaikaisia pintoja helpottamaan liikkumista, mutta niin kauan kuin katu on myös työmaan käytössä, sitä ei voi valmistaa luovutuskuntoon”, Kivimäki selittää. Vaikka oman korttelin talot olisivat jo saaneet asukkaat, tiedossa saattaa olla vielä esimerkiksi ratikkalinjojen rakentamista, joiden valmistumista odotetaan ennen loppusilausta.
Katujen rakentaminen vaatii runsaasti ennakoimista. Asukkaille tästä pyritään tiedottamaan kaupungin sivuilla sekä totta kai vastaamalla palautejärjestelmän kautta tulleisiin viesteihin. Se on hyvä kanava myös silloin, kun katujen ylläpidosta on raportoitavaa.
”Kun katu on valmis, se luovutetaan osaksi Staran kunnossapitoverkkoa”, kertoo projektipäällikkö Antti Takkunen, jonka vastuualueeseen kuuluu jalankulku- ja pyöräväylien ylläpito myös Jätkäsaaressa.
”Kuitenkin jalkakäytävät ovat yleensä tontinomistajan vastuulla. Aina ei ole selvää, kehen pitäisi ottaa yhteyttä, mutta kaupungin palautejärjestelmästä viesti ohjataan kyllä oikealle taholle. Sekä kaupunki että kiinteistöt tahtovat kantaa vastuunsa siitä, että kaupungissa on turvallista liikkua.”
Myös Kivimäki korostaa turvallisuuden tärkeyttä. Tiedossa on vielä vuosien ajan rakentamisen aiheuttamaa raskasta liikennettä, toisaalta alueella asuu jo yli 10 000 henkeä. Urakoitsijoiden kanssa tehdään yhteistyötä, jotta lapset pääsevät turvallisesti kouluun.
”Tämä vaatii meiltä jatkuvaa yhteensovittamista, kyseessähän on valtava työmaa. Myös asukkailta toivotaan kärsivällisyyttä, ja toistaiseksi he ovat olleetkin ymmärtäväisiä tilanteen suhteen”, Kivimäki tiivistää tyytyväisenä.
Kun alueen suunnittelijoilta ja toteuttajilta kysytään, missä on onnistuttu erityisen hyvin, saa Jätkäsaaren vihreäksi sydämeksikin kutsuttu Hyväntoivonpuisto runsaasti mainintoja. Hyväntoivonpuisto voitti vuonna 2020 Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun. Sitä on tultu ihailemaan kauempaakin: muista kaupungeista on tehty ekskursioita oppimaan puiston toteutuksesta.
”Hyväntoivonpuiston pohjoisosa on erinomainen esimerkki rakentamisesta, jossa on hienosti onnistuttu sovittamaan yhteen sekä puistorakentamisen tavoitteita, että liikenteelliset tarpeet”, Helsingin kaupungin liikennesuunnittelija Teemu Vuohtoniemi toteaa. Hän viittaa noin kilometrin pituista puistoa halkovaan pyörätiehen, joka on yksi alueen pyöräliikenteen pääreiteistä.
Kaupunki priorisoi suunnittelussa kävelijöitä, pyöräilijöitä ja joukkoliikennettä
Kestävät kulkumuodot ovatkin kaupungin prioriteeteissa korkeimmalla. Vaikka myös elinkeinoelämän tarpeet ja yksityisautoilijat otetaan suunnittelussa huomioon, marssijärjestyksessä tulevat ensin kävelijät, pyöräilijät sekä joukkoliikenne.
”Jätkäsaaressa rakentaminen on vielä vaiheessa, eikä kaikkia alueen katuja ole vielä toteutettu. Luvassa on kuitenkin toimiva kokonaisuus, jossa on selkeät jalankulku- ja pyöräilyreitit”, Vuohtoniemi lupaa.
Asukkaiden mielipiteitä alueen liikennejärjestelyistä kuunnellaan: esimerkiksi palautteen perusteella puiston pyörätietä on hieman kavennettu sen alkuperäisestä leveydestä.
”On mahtavaa nähdä puisto käytössä. Erityisesti tiiviillä asuinalueilla puistoilla on suuri merkitys asukkaille, ja viheralueilla runsaasti käyttäjiä”, iloitsee puisto- ja viheralueiden suunnittelusta vastaava projektinjohtaja Petra Rantalainen.
”Ja kun käyttäjiä on paljon, toivomme, että osataan ottaa toiset huomioon. Muista puiston käyttäjistä tulee toisinaan palautetta, mutta me emme voi puistosuunnittelun keinoin vaikuttaa ihmisten käytökseen.
Artikkelia varten
on haastateltu myös alueellisen rakentamisen projektinjohtajaa Anna Nyyssöstä.
Kuvat: Jutun pääkuvassa hitsataan Välimerenkadun
raitiotiekiskoja täyttä häkää heinäkuun lopussa 2017. Vain pari
viikkoa myöhemmin eli elokuun puolivälissä ratikat aloittivat normaalin
liikennöinnin samassa kohdassa. Alempi kuva on ratikan ensimmäiseltä
liikennöintipäivältä Välimerenkadulta.
Teksti: Milla Palkoaho
Kuvat: Rauno Hietanen
Artikkeli on julkaistu alun perin Jätkäsaari-Ruoholahti -lehdessä 18.3.2021.
Voit tutustua lehteen tästä linkistä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).