Kaatumista havainnoivasta radioaaltoteknologiasta etsitään lisäturvaa kotona asumiseen

Kaatuminen on merkittävä syy yli 65-vuotiaiden tapaturmiin. Suuri osa turvapuhelinpalvelun kotikäyntiä vaativista hälytyksistä johtuu kotona kaatumisesta ja vuosittain kaatumisilla on myös huomattavia taloudellisia sekä elämänlaatuun vaikuttavia seurauksia. Palvelukeskus Helsinki pilotoi parhaillaan Suomen Digitaalinen tehdas Oy:n tarjoamaa ja suomalaisen inlisol Oy:n kehittämää radioaaltoteknologiaa kaatumisen havaitsemisessa ja ennaltaehkäisyssä kotihoidon ja turvapuhelinpalvelun asiakkailla. Tavoitteena on parantaa kotona asumisen turvallisuutta sekä vähentää kaatumisia.
Sensori sängyn yläpuolella.
Sängyn yläpuolella oleva radioaaltosensori kerää dataa esimerkiksi nukkuvan henkilön unenlaadusta, mutta sitä voidaan käyttää myös kaatumisen tunnistukseen, jolloin se kiinnitetään muualle asuntoon. Kuva: Jenni Hautojärvi

Pilottijakson ajaksi viiden kotihoidon asiakkaan kotiin on asennettu radioaaltosensoreita hyödyntävä turvajärjestelmä, joka tekee mm. kaatumisen havaitessaan automaattisen hälytyksen Palvelukeskus Helsingin turvapuhelinpalveluun. Siellä terveydenhuollon ammattilainen voi arvioida asiakkaan hoidon tarpeen reaaliajassa. 

–Aina turvapuhelinasiakkaan ei ole mahdollista painaa hälytysnappia itse, esimerkiksi jos turvaranneke on unohtunut pukea ranteeseen tai henkilö on menettänyt kaatuessaan tajuntansa. Tällaisiin tilanteisiin etsimme ratkaisua radioaaltoteknologiasta. Kun hälytys saapuu turvapuhelinpalveluumme, kaatunut saa tarvittaessa apua nopeasti, kertoo projektipäällikkönä toimiva järjestelmäsuunnittelija Jenni Hautojärvi Palvelukeskus Helsingistä.  

Riskiä arvioimalla voidaan ehkäistä kaatumisia 

Yksi tärkeä tavoite on myös ennakoida asiakkaan kaatumisriskin lisääntymistä sensoreiden avulla, jotta kaatumisia voitaisiin tulevaisuudessa ennaltaehkäistä.  

– Kaatumisriskiä pyritään ennakoimaan muun muassa havainnoimalla asiakkaan aktiivisuutta kotona. Sen väheneminen voi olla merkki yleiskunnon tai terveydentilan heikkenemisestä ja kaatumisriskin kohoamisesta. Kahteen kohteeseen asiakkaan sänkyyn on asennettu myös vitaaliantureita, jotka keräävät dataa esimerkiksi unenlaadusta, Hautojärvi selventää.   

Saadun datan kautta voidaan pohtia, tarvitseeko asiakas esimerkiksi lisää tukea tai hoitoa.  

– Jos havaitaan, että kaatumisia tapahtuu tietyssä tilassa tai tietyssä kohtaa asuntoa, voidaan kaatumisen riskiä madaltaa kohdistamalla sitä ehkäiseviä toimia esimerkiksi tukien, apuvälineiden tai kodin muutostöiden avulla. Kaatumisriskiä voidaan vähentää myös tukemalla asiakkaan fyysistä toimintakykyä, kertoo suunnittelija Ville Ventovuori. 

Entistä tarkempia määrittelyjä 

Vastaavalla teknologialla pilotoitiin vuodenvaihteessa 2022 – 2023 kaatumisen tunnistusta eri sensoritoimittajan tuotteella. Kyseisessä ratkaisussa sensoreiden todettiin havainnoivan kaatumista liian herkästi aiheuttaen huomattavan määrän virheellisiä hälytyksiä.

– Aiemmasta pilotista analysoimme ja keräsimme Suomen Digitaalinen tehdas Oy:n kanssa kaikki tärkeät opit tähän pilottiin. Tällä kertaa olemme tehneet jo käyttöönottovaiheessa tarkempia määrittelyjä ja kiinnittäneet erityistä huomiota sensorien herkkyyteen. Sensorien herkkyyttä on myös testattu jo ennen pilotin alkua kotiympäristössä kumppaniemme toimesta, Hautojärvi kertoo. 

Nyt toteutettavassa pilotissa hyödynnetään Suomen Digitaalinen Tehdas Oy:n tarjoamaa ja inlisol Oy:n tuottamaa kaatumissensoriratkaisua. Radioaaltoihin pohjautuvia sensoreita haluttiin testata uudelleen, sillä teknologia nähdään tällä hetkellä muun muassa yksityisyyden kannalta parhaana ratkaisuna kotona kaatumisen havainnointiin.  

– Puettavat turvalaitteet saattavat helposti unohtua päältä ja monet kavahtavat esimerkiksi kameroita kotonaan. Radioaaltoteknologiaan perustuva ratkaisu on nähty yksityisyyden kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi, Hautojärvi kuvaa.  

Kokeilu on osa EU-rahoitteista CommuniCity-hanketta, jossa teknologian avulla kehitetään parempia palveluja haavoittuvassa asemassa oleville. Forum Virium Helsinki koordinoi hankkeen toteutusta Helsingissä. 

Nyt alkaneen pilottijakson on määrä kestää noin kolme kuukautta. Palvelukeskus Helsinki arvioi pilotin onnistumista sekä teknologiaratkaisun toimivuutta jakson ajan. Ratkaisusta tehdään tutkimusta myös Tampereen yliopistossa pilottijakson aikana. Tarkoituksena on selvittää kaatumissensoriteknologiaan liittyviä käyttömahdollisuuksia sekä ammattilaisten ja asiakkaiden kokemuksia ja mahdollisuuksia kaatumisten ennaltaehkäisyssä.