Kaisantunnelin rakentaminen etenee elokuussa uuteen työvaiheeseen, joka vaikuttaa etenkin raiteiden 10, 11, 12 ja 13 kohdalla. Matkustajien kävelymatka näille raiteille pitenee. Samassa yhteydessä raiteiden 14–17 työt valmistuvat ja matkustajat pääsevät juniin tavanomaisia, lyhyitä reittejä pitkin. Hankkeen kokonaisaikataulua on myös päivitetty, ja uusi valmistumisaika on helmikuussa 2024.
Muutoksia asema-alueella
heinä-elokuussa: (Karttakuva muutoksista)
- Uusi
työalue perustetaan raiteiden
10, 11, 12 ja 13 kohdalle.
Junat
pysäytetään 14.8. alkaen
näillä
raiteilla
tunnelityömaan
pohjoispuolelle.
Tämän seurauksena matkustajien kävelymatkat näillä laitureilla pitenevät. - Uuden työmaa-alueen
aitaaminen alkaa jo heinäkuussa. Raiteiden
suuntainen työmaa-aita rakennetaan laiturille 10–11
ja laiturille 13–14. - Jalankulkijoille
rakennetaan elokuun aikana uuden
työmaa-alueen etelälaitaan reitti raiteiden 10
ja 11
yli ja pohjoislaitaan reitti raiteiden
10,
11, 12 ja 13 yli. - Aitaamisen jälkeen uudella
työalueella
alkaa ratarakenteiden
poisto ja tämän jälkeen edetään maarakentamisen työvaiheeseen. - Kävelyreitit
ovat elokuussa kaikkien järjestelyjen valmistuttua oheisen kuvan mukaiset.
Työmaa-aidat ja opasteet ohjaavat matkustajia. - Tunnelirakentamisen
työt valmistuvat raiteiden 14, 15, 16 ja 17 alkupäässä olevalla työalueella
heinä-elokuun aikana. Junaliikenne näille raiteille palautetaan normaaliksi
12.8. alkaen.
Kulkureittimuutokset ovat voimassa alkusyksyyn
2023 asti. Urakoitsija
päivittää ajankohtaista tietoa järjestelyistä hankkeen Facebook-sivulle(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) ja verkkosivulle(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Hankkeen kokonaisaikataulua
on päivitetty – tunnelin päässä valoa 2024
Kaisantunnelin valmistumisen ajankohta
on päivittynyt
helmikuulle 2024.
Alun perin
tavoiteaikatauluksi urakan valmistumiselle määriteltiin syksy 2023. Syy
aikataulun muuttumiseen on tulevan
tunnelin
kohdalla maan alta
paljastuneet rakenteet, jotka eivät tulleet ilmi
rakentamista edeltävissä tutkimuksissa
tai hankkeen
aikana tehdyissä
lisätutkimuksissa. Maan
alla oli massiivisia puupaaluja,
niiden päälle
jätettyjä hirsiperustuksien
jäänteitä sekä tiilirakenteiden osia. Myös piirustuksista
puuttuvat ja poikkeavat kaapelit ovat aiheuttaneet hankkeen alusta asti ennakoitua enemmän työtä.
”Maan alta paljastuneiden rakenteiden vuoksi suunniteltua
tuentaratkaisua ei voitu toteuttaa.
Muutossuunnittelussa päädyttiin vaihtoehtoiseen
tuentaratkaisuun,
joka on alkuperäiseen verrattuna hitaampi”, kertoo projektinjohtaja Juha Viitala Destialta.
Alkuperäisen
tuentasuunnitelman mukaisen ponttiseinän sijasta lopullinen kaivannon tuentaratkaisu
oli ponttien ja settiseinän yhdistelmä.
Viitala
toteaa samalla kohteen olevan
erittäin
haasteellinen, koska tunneli rakennetaan käytössä olevien junaraiteiden alla
. Tukiseinää tehdessä
jouduttiin työskentelemään erikoiskoneilla
matalassa tilassa.
Varalla useampia
suunnittelu- ja toteutusvaihtoehtoja
Työ tehdään jatkossakin ympäristön
ehdoilla –
junaliikenteen lisäksi alueella on useita muitakin osapuolia, jotka
tulee ottaa huomioon töiden järjestelyissä.
Jatkossakin esimerkiksi yötyölle on rajoituksensa. Edelleen on myös mahdollista, että maaperässä tulee vastaan tuntemattomia
rakenteita.
”Jatkamme
koko projektihenkilöstön voimin työtä
helmikuun
2024 valmistumisen varmistamiseksi.
Olemme
esimerkiksi varautuneet ennakolta useammalla eri toteutusvaihtoehdolla
elokuussa alkavaan vaiheeseen, jotta pääsemme avaamaan tunnelin ja
normalisoimaan raideliikenteen aikataulussa”, kertoo
Destian
projektijohtaja Juha Viitala.
Kaisantunneli tulee helpottamaan
itä-länsi-suuntaista pyöräliikennettä huomattavasti, sillä baanalta on suora
yhteys tunneliin ja Kaisaniemenpuistoon. Myös
jalankulkuyhteydet paranevat, ja Kaivokadulla jalankulkijoiden ja
pyöräilijöiden määrä vähenee.
”Uuden
pyöräliikenteen ja jalankulun reitin
avaaminen ja tunneliparkin saaminen käyttöön
on kaupunkilaisten kannalta tärkeä
ja odotettu etappi. Me Helsingin kaupungilla
tuemme urakan edistymistä yhteistyössä urakoitsijan kanssa”, sanoo projektinjohtaja Jukka Repo kaupunkiympäristön
toimialalta.
