– Kalasatama on mahtava alue ja sijainti kantakaupungin tuntumassa hyvä. Toisaalta hyvä sijainti on ryhmärakennuttajille yksi edellytys, sillä silloin kohde kiinnostaa tarpeeksi suurta joukkoa ihmisiä.
Näin kommentoi kotipaikkaansa Susanne Vatanen, joka perheineen muutti Kalasatamaan reilu vuosi sitten. Hänen kotinsa sijaitsee Sompasaaren Sumpissa, asunto-osakeyhtiössä, joka syntyi ryhmärakennuttamisen tuloksena.
Hän esittelee naapurustoaan ja lähikortteleiden kivijalkaravintoloita: saisiko olla dim sumeja tai vaikka Putte'sin pizzoja? Ulkona syömistä varten ei tarvitse siirtyä edes kivenheiton päähän Rediin.
Tällä kertaa matka jatkuu Kalasataman Verkkosaareen, jossa hän tapaa Tapio Huotarin. He ovat tutustuneet aikoinaan ryhmärakennuttamista edistävässä Koti Kaupungissa ry:ssä ja ovat molemmat yhdistyksen aktiivijäseniä.
Myös Huotari asuu ryhmärakennuttamisella syntyneessä kerrostalossa, Kalasataman Messissä.
Vatasta ja Huotaria kuunnellessa alkaa ihmetellä, miksi ryhmärakennuttaminen ei ole nykyistä yleisempää. Hyviä puolia on heidän mukaansa paljon.
Aloitetaan vaikkapa euroista. Kummassakin taloyhtiössä asuntojen neliöhinta jäi alueen keskiarvon alapuolelle.
Edullisempia neliöitä selittää muun muassa se, että välikäsiä on ryhmärakennuttamisessa tavanomaista vähemmän. Grynderiä ei tarvita, eikä asukkaiden tarvitse maksaa asunnostaan varainsiirtoveroa. Kaikki työvaiheet kilpailutetaan.
Säästöä tulee myös pienemmistä asunnoista.
– Moni asukkaista huomasi pärjäävänsä vähemmillä neliöillä laadukkaiden yhteistilojen ansiosta, Huotari kertoo.
Monitoimitiloja, kattonäkymiä ja kuntosali
Huotari vie kierrokselle Messiin. Heti ala-aulassa sisäänkäynnin vieressä sijaitsee avara ja tyylikäs monitoimitila keittiöineen. Täällä muun muassa syödään yhdessä, ja ruokaa on valmistettu vuorotellen omakustannushintaan. Tilan voi myös varata omia tilaisuuksia varten.
– Yksi parhaimmista kokemuksista täällä on ollut yhdessä syömiset eri teemoineen, Huotari kertoo.
Polkupyöriä varten on kaksi avaraa säilytystilaa. Nikkarointipajassa on iso höyläpenkki, ja kuraeteisiä on kaksi. Asukkaat eivät tarvitse omia pesukoneita, sillä pyykkiä varten on isot pesukoneet, kuivausrummut ja kuivaushuone.
Sitten ylimpään seitsemänteen kerrokseen, jossa on hulppeat saunatilat. Saunoja on kaksi, toinen isolle ja toinen pienelle porukalle. Kattoterassilla voi grillata, savustaa kalaa tai vain oleilla ja katsella Helsinkiä. Talvipuutarhassa on chilejä isoissa ruukuissa, ja puutarhaterassilla istutuslaatikoita ensi kesää odottamassa.
Alempaa neljännestä kerroksesta on käynti sisäpihalle. Istutukset tuovat tänne vehreyttä, ja lapsia on muistettu hiekkalaatikolla ja leikkilaivalla. Neljännessä kerroksessa sijaitsee myös työskentelytila, jota etätöitä tekevät käyttävät aktiivisesti.
Ryhmärakennuttamisen hyviin puoliin kuuluu Huotarin ja Vatasen mielestä yhteisöllisyys. Huotari keksi yhteisöllisen asumisen hienouden taannoin asuessaan Sipoossa Nikkilän sairaala-alueen kerrostalossa. Helsinkiin muuton jälkeen hän halusi jatkaa samantyyppistä asumista.
Vatanen huomauttaa, että yksinäisyys saa aikaan pahoinvointia.
– Suomalaisten väestöpyramidista on selkeästi nähtävissä, että meidän on pakko alkaa pitää huolta toisistamme ja kiinnittää huomiota vapaaehtoiseen naapuriapuun. Silloin moni pystyy elämään omassa kodissaan pidempään.
Vatasen mielestä naapuriavun tarpeellisuus on tullut erityisen hyvin esiin korona-aikana, kun naapurit ovat auttaneet toisiaan vaikkapa kauppakäynneillä.
Huotari kertoo, että viime kevään poikkeusolojen aikaan yhteistiloissa järjestettiin lastenhoitoa vuorotellen. Muut pääsivät keskittymään tuolloin työntekoon.
Hyviin puoliin kuuluu myös mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen koko kiinteistöstä ja etenkin omasta asunnosta tulee.
– Talossamme on 39 täysin erilaista asuntoa, vaikka rakenteet on pidetty yksinkertaisina. Emme halunneet tuhlata rahaa turhaan betoniin. Märkätilat ovat päällekkäin, mutta esimeriksi keittiön vesipiste voi olla hormista seitsemän metrin säteellä, mikä antaa ison mahdollisuuden keittiön sijoitteluun, Vatanen kertoo.
Hän on erityisen tyytyväinen oman kotinsa valoisiin avariin näkymiin ja liukulasioviin.
Taloyhtiössä on maalämpö, ja investointi maksaa itsensä takaisin inhorealistisenkin laskelman mukaan seitsemässä vuodessa. Maalämpö lämmittää asunnot talvisin ja viilentää kesäisin.
Messin tavoin myös Sumpissa on yhteiset saunatilat ja avara monitoimitila. Sekä vieraita varten vierashuone. Treenit voi Sumpissa vetää omassa kuntosalissa.
”Mitähän tuosta tulee!”
Vatasella ja hänen puolisollaan oli aiempaa kokemusta neljän talon rivitalohankkeesta, jonka asukkaat rakennuttivat itse. Vatanen on koulutukseltaan rakennustekniikan diplomi-insinööri, ja hän on toiminut rakennusalalla yli 20 vuotta. Ala on tuttu myös arkkitehtipuolisolle.
– Emme toisin sanoen lähteneet tähän hankkeeseen vaaleanpunaisin silmälasein, Vatanen kertoo.
He olivat käyneet aiemmin tutustumassa Jätkäsaaressa ryhmärakennuttamisella tehtyyn Malta-taloon ja kiinnostuivat siitä. Kun kaupunki luovutti uusia tontteja ryhmärakennuttamista varten Kalasatamasta ja kun Koti Kaupungissa -yhdistys oli mukana hankkeiden valmistelussa, Vatanen perheineen lähti mukaan.
– Meillä oli kaipuu kantakaupungin tuntumaan.
Huotarilla sen sijaan ei ole rakennusalan taustaa, mutta aktiivinen toiminta Koti Kaupungissa -yhdistyksessä on tehnyt hänestä ryhmärakennuttamisen konkarin. Nykyisin hän vetää yhdistystä ja innostaa muita kiinnostuneita mukaan.
Millaisille ihmisille te suosittelisitte ryhmärakennuttamista? Mitä mukana olo edellyttää?
Vatanen pohtii, että jos uuteen kotiin pitää päästä nopeasti, asunto voi olla parasta katsoa muualta. Ryhmärakennuttaminen vaatii aikaa. Sompasaaren tonttihaku alkoi 2015, ja talo valmistui lokakuussa 2019.
Tontti saatiin rakentamiskuntoon syyskuussa 2017, ja varsinaiseen rakentamiseen meni 19 kuukautta.
– Näissä hankkeissa pitää olla valmis tekemään päätöksiä ja ottamaan vastuuta tulevasta asunnosta. Pitää pystyä sietämään pikkuisen myös epävarmuutta, Vatanen pohtii.
Huotari kertoo, että joillekin ongelmia voivat aiheuttaa vakuudet: ryhmärakennuttamisen kohde ei kelpaa pankeille vakuudeksi rakentamisen aikana. Etenkin ryhmän nuorimmat ovat joutuneet turvautumaan vanhempiinsa tai muihin sukulaisiin ja hankkimaan vakuudet heidän kauttaan.
Mukaan lähtevät arvostavat yleensä yhteisöllisyyttä, vaikka myös näissä kiinteistöissä on mahdollista elää täysin rauhassa omassa kodissaan yhteisistä tiloista ja aktiviteeteista piittaamatta.
Huotari kertoo kuulleensa projektin alkuvaiheessa naureskelua ja kommentteja, ettei tuollainen voi onnistua: että maallikot alkavat rakennuttaa kerrostaloa ilman alan kokemusta!
– Onnistuminen vaatii sitä, että valitsee oikeat yhteistyökumppanit. Yleensä mukana on kuitenkin myös ihmisiä, joilla on kokemusta esimerkiksi rahoituksesta tai rakentamisesta.
Tärkeimmät osaajat palkataan ulkoa. Myös ryhmärakennuttamisen kohde tarvitsee pääsuunnittelijan ja arkkitehdin. Hankejohtaja puolestaan vie projektia eteenpäin, ja valvoja tarkistaa, että työt tehdään sovitusti.
Lopputulos palkitsee
Messissä ja Sumpissa on ehditty tehdä yhdessä paljon lyhyestä historiasta – ja koronasta – huolimatta.
Messissä on syöty yhdessä aamupuuroa ja vietetty kesäjuhlia. Halloween-työryhmä järjesti lokakuun lopun juhlat.
Sumpissa eläkkeellä oleva joogaopettaja veti ennen korona-aikaa yhteisiä harjoituksia. Asukkailla on yhteisiä lenkkisaunavuoroja, ja kuntosaliin voi tilata vaikka yhteisen personal trainerin. Monitoimisalissa pidettiin vuosi sitten yhteiset itsenäisyyspäiväjuhlat ja kesällä rapujuhlat.
Millaiset terveiset lähettäisitte ihmisille, jotka miettivät ryhmärakennuttamisen mahdollisuutta?
– Tämä on hieno ja hirmu mielenkiintoinen rakentamisen tapa. Vaikka välillä tarvitaan lehmänhermoja, lopputulos palkitsee, Huotari sanoo.
– Rohkeasti mukaan yhteisölliseen asumiseen! kehottaa Vatanen.
Teksti ja kuvat: Kirsi Riipinen
Mitä on ryhmärakennuttaminen?
- Rakennuttamishanke, jossa ryhmän jäsenet toimivat asuntojen rakennuttajina ja asuntojensa omistajina. Kaupunki järjestää ryhmärakennuttamishaun, joka käynnistyy helmikuussa 2021.
- Ryhmä tekee itse suunnittelun ja rakennusurakan sopimukset sekä hankkii rahoituksen.
- Ryhmärakennuttamista on myös rakennuttajakonsulttivetoinen hanke, jossa konsultti etsii ryhmärakennuttamista varten tontin, kerää asukkaat ja laatii ryhmän lukuun tarvittavat suunnitelmat sekä urakka- ja muut sopimukset.
Jo valmistuneita kohteita ovat muun muassa:
- Jätkäsaaren Malta-talo. Asukkailla on käytössään muun muassa kattoterassi, viherhuone, saunatilat, juhlatila, suuri keittiö ja vierashuone. Käytössä myös kangaspuut ja bändien tavaroita. Kiinteistön taustalla on Koti Kaupungissa ry, joka kokosi myös Messin ja Sumpin ryhmät.
- Aktiivisilla senioreilla on alkamassa jo kolmas ryhmärakennuttamishanke. Kalasatamassa heillä on jo yksi talo ja seuraavaa taloa suunnitellaan Verkkosaareen pohjoisosaan.
- Kalasatamassa on jo valmiina seitsemän ryhmärakennuttamisella tehtyä kerrostaloa ja 11 kaupunkipientaloa. Näiden lisäksi rakenteilla on kaksi kerrostaloa.
- Ryhmärakennuttamishankkeita on tulossa myös Kruunuvuorenrantaan.