– Keskustan elinvoiman vahvistaminen on yksi kaupungin tärkeimmistä tavoitteista. Elinvoimaisuuden keskiössä ovat ihmiset. Siksi teemme määrätietoisesti toimia sen puolesta, että saisimme vauhtia sekä asunto- että toimitilarakentamiseen keskustassa. Saamalla lisää ihmisiä keskustaan, edistämme keskustan kehitystä vireänä ja elinvoimaisena niin jokaiselle helsinkiläiselle kuin täällä vierailevalle, toteaa Helsingin pormestari Juhana Vartiainen.
Helsinki laatii parhaillaan toimenpideohjelmaa siitä, miten keskustaan voidaan rakentaa merkittävästi uutta asumista ja toimitilaa. Tässä toimenpideohjelmassa täydentämisen mahdollisuuksia tarkastellaan tulevien kaavahankkeiden, konversioiden ja korttelitäydennysten kautta.
Keskustan tuntumassa on isoja rakentamisalueita
Keskustassa ja sen läheisyydessä on jo rakenteilla tai suunnitteilla lukuisia merkittäviä hankkeita. Satamilta vapautuneet Jätkäsaaren ja Kalasataman alueet jatkavat vielä useita vuosia kasvuaan. Myös Hernesaaren suunnittelu on pitkällä. Mahdollisia uusia kehittyviä alueita ovat esimerkiksi Auroran sairaalan alue, Teollisuuskadun akseli, Hakaniemi, Eteläsatama ja Katajanokka sekä Savonkadun alue. Nyt tavoitteena on tarkastella tarkemmin myös ydinkeskustan potentiaalia.
Asuntorakentamista voidaan lisätä myös Helsingin suurten aluerakentamisalueiden ulkopuolella. Tiivistämisen mahdollisuuksia on monia. Uusia rakennuksia voidaan rakentaa vanhojen kortteleiden sisäpihoille tai muuhun kohtaan korttelia täydentämään. Rakennuksia voidaan myös korottaa tai niiden ullakoille voidaan rakentaa asuntoja. Joissakin tapauksissa mahdollista on myös purkava täydentäminen. Lisäksi keskustan läheisyydestä on löydettävissä jonkin verran myös aivan uusia rakentamispaikkoja.
UIlakkorakentaminen on toimiva keino
Helsingissä on jo pitkään toteutettu ullakkorakentamista alueellisella poikkeamispäätöksellä ja näiden hankkeiden tueksi on myös laadittu hyvä ohjeet helpottamaan hankkeiden edistymistä. Ullakkotiloja on hyödynnetty monissa Helsingin keskustan vanhoissa rakennuksissa, joissa on korkeat ullakkokerrokset. Vaikka näitä hankkeita on jo toteutunut lukuisia, on ullakkorakentamisessa edelleen paljon mahdollisuuksia.
– Ullakkorakentamisen malli on koettu erittäin toimivaksi. Hankkeet ovat olleet tyypillisesti sellaisia, että yhden rakennuksen ullakolle on saatu rakennettua kolme suurta asuntoa ja käytännössä ullakon tilat on pystytty hyödyntämään hyvin tehokkaasti, kertoo arkkitehti Tytti Wiinikka Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta.
Toimitiloja muutetaan jatkossakin asuinkäyttöön
Keskusta-asumisen lisäämiseksi esillä ovat olleet myös rakennusten konversiot eli rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokin olemassa oleva rakennus muutetaan kokonaan toiseen käyttötarkoitukseen tai osa rakennuksesta konvertoidaan toiseen käyttötarkoitukseen, jolloin syntyy niin sanottu hybridirakennus. Tällä tavoin voidaan esimerkiksi vanha toimistorakennus muuttaa asuinkäyttöön.
– Konversioita on tehty viime vuosina melko tasaisesti ja tätä kautta Helsinkiin on kaavamuutosten kautta konvertoitu vuodesta 2015 noin 200 000 kerrosneliötä uutta asumista. Etenkin aivan ydinkeskustan läheisyydessä on varsin monta aiemmin toimistokäytössä ollut rakennus muutettu asuinkäyttöön. Jatkossa näihin muutoksiin suhtaudutaan aiempaa joustavammin ja tätä kautta keskustaan on mahdollista saada varsin merkittävä määrä uutta asuntotuotantoa, kertoo maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen.
Toimitilojen käyttöaste keskustassa on korkea
Helsingin keskustaa vahvistetaan myös työpaikkakeskittymänä. Tälläkin hetkellä kantakaupungin toimitilojen käyttöasteet ovat korkeammat kuin muualla Helsingissä keskimäärin. Vuoden 2023 tilaston mukaan kantakaupungin, johon tarkastelussa on laskettu kaupallinen ydinkeskusta (CBD) ja keskustan lähiympäristö, toimistojen käyttöaste oli korkea eli keskimäärin 91 prosenttia.
Helsingin keskustassa ja sen tuntumassa on varsin laajasti toimitilarakentamisen mahdollisuuksia. Merkittäviä tulevia toimitilakohteita ovat esimerkiksi Marian kasvuyrityskampus, Hietalahdenranta, Eteläsataman alue sekä Elielinaukio.
Palveluista ja sujuvuudesta pidettävä huolta
Asunto- ja toimitilatuotannon lisääminen ei yksistään riitä varmistamaan keskustan houkuttelevuutta. Asukasmäärän kasvaessa on varmistettava myös julkisten palvelun, erityisesti koulujen, päiväkotien ja terveyspalvelujen tarjonta. Myös viheralasta on pidettävä huolta eikä keskustan tiivistyminen voi tapahtua puistojen kustannuksella.
– Onnistuneet ratkaisut ovat sellaisia, jotka ovat toimivia niin fyysisesti, taloudellisesti kuin sosiaalisestikin. Keskustassa on panostettava myös julkisen tilan laatuun ja turvallisuuteen sekä liikkumisen sujuvuuteen, Tytti Wiinikka pohtii.
Helsingin kaupunginhallitus sai asiaa koskevan tilannekatsauksen aamukoulussaan torstaina 30. tammikuuta.
