Helsingissä on yli 60 leikkipuistoa sekä viisi perhetaloa, jotka tarjoavat avointa varhaiskasvatusta, vertaistukea ja mielekästä tekemistä lapsiperheille. Vuonna 2020 alkanut kaksivuotinen Vetovoimainen leikkipuisto -hanke on pyrkinyt tavoittamaan erityisesti ne lapsiperheet, jotka eivät ole aiemmin löytäneet leikkipuiston porttien sisäpuolelle.
Vetovoimainen leikkipuisto -hankkeessa on tahdottu korostaa leikkipuistojen positiivista roolia yhteiskunnassa, sekä vahvistaa leikkipuistojen toimintaa osana maahanmuuttajataustaisten perheiden onnistunutta kotoutumisprosessia. Hankkeen aikana on syntynyt niin uusia ohjelmasarjoja Helsinki-kanavalle kuin ainutlaatuisia, leikin kautta mukaan kutsuvia opasteita.
Leikkipuistot auttavat juurtumaan uuteen yhteisöön
Helsingin leikkipuistoilla on yli satavuotinen historia, mutta uusille helsinkiläisille tai vasta Suomeen muuttaneille leikkipuistotoiminta voi olla vierasta. Tampereen yliopiston organisoimassa MAMANET -tutkimushankkeessa on selvitetty pienten lasten äitien keskinäisiä suhteita monikulttuurisilla asuinalueilla Helsingissä ja todettu, ettei tieto leikkipuistojen avoimuudesta sekä maksuttomuudesta ollut tavoittanut kaikkia kohderyhmään kuuluvia perheitä.
“Tutkimustuloksista kävi ilmi, että erityisesti maahanmuuttajataustaiset vanhemmat saattoivat vuosia kävellä leikkipuiston ohi tietämättä, että he ovat tervetulleita mukaan toimintaan”, kertoo tutkija Jenni Väliniemi-Laurson.
Leikkipuistohanketta on rahoitettu kaupungin sisäisellä maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen suunnatulla KOTO-rahoituksella, sillä leikkipuistoilla on tärkeä rooli kotoutumisprosessissa. Uuteen ympäristöön muuttaville epäviralliset, ennakkoluulottomiin kohtaamisiin perustuvat vuorovaikutustilanteet luovat tutkitusti pohjan menestyksekkäälle sopeutumiselle uuteen yhteisöön.
“Kun yhteiskunta luo jännitteitä kulttuuristen ryhmien välille, niin tässä hankkeessa on haluttu madaltaa kynnystä kohdata toisemme tasavertaisina. Tällaiset kohtaamiset luovat sitä hyvää, millä kaupunki voi osaltaan olla mukana ennaltaehkäisemässä yksinäisyyttä, masennusta, työttömyyttä ja kotoutumisen ongelmia”, tiivistää Väliniemi-Laurson.
Sirkustaiteilija Veronica Dolhain esiintyi leikkipuisto Trumpetissa ja piti myös hulavannetyöpajan pienille osallistujille.
Haastava aloitus kannusti kehittämään uusia keinoja tavoittaa perheet
Hanke käynnistyi haastavissa olosuhteissa keväällä 2020. Koronapandemian aiheuttamat rajoitukset siirsivät hankkeen ohjelman aluksi verkkoon. Helsinki-kanavalla ja hankkeen Facebook-sivuilla on julkaistu kahta ohjelmasarjaa, Tänään leikitään leikkipuistossa sekä Kotoklubi Kanelia, jossa harjoitellaan suomen kieltä liikkumalla, leikkimällä ja laulamalla.
Sittemmin hanketta on päästy toteuttamaan myös paikan päällä leikkipuistoissa. Sen puitteissa on esimerkiksi järjestetty leikkipuistoihin erilaisia maksuttomia tapahtumia, joissa on ollut ohjelmanumeroita sirkuksesta saippuakupliin, toiminnallisia työpajoja sekä erilaisia liikuntaleikkejä.
“Perheet osallistuvat toiminnan suunnitteluun aktiivisesti. Kävijät esittävät usein toiveita sisällön suhteen. Jos perheet tahtovat keskustella esimerkiksi uhmaiästä, etsimme asiantuntijan puhumaan aiheesta”, kertoo johtava leikkipuisto-ohjaaja Hannele Oja. Hän kiittää yhteistyökumppaneita, joiden avulla on järjestetty leikkipuistoissa niin taideryhmiä kuin suomen kielen kursseja.
Hyppykivet toivottavat tervetulleeksi kuudella kielellä. Kuva: Kaisa Kuusniemi / Lappset
Ainutlaatuiset hyppykivet ovat osa hankkeen tuottamia uusia viestintätapoja
Vaikka Vetovoimanen leikkipuisto -hanke päättyy vuoden lopussa, jää siitä paljon näkyviä jälkiä leikkipuistoihin. Puistojen saavutettavuus ja tunnistettavuus ovat olleet tärkeä kehityskohde, ja niihin on panostettu uuden suunnitteluohjeistuksen kautta. Lopputuloksena on ollut muun muassa uudet teippaukset leikkipuistojen ovissa ja ikkunoissa.
“Viestimme monella kielellä, mutta teippauksissa käytettiin symboleja, sillä sanaton viestintä tavoittaa kaikki. Kuvista käy ilmi, että toiminta ei maksa mitään, sisällä on esimerkiksi leikkivälineitä lapsille sekä WC asiakkaiden käyttöön. Samoja symboleita käytettiin myös uusissa viireissä”, kertoo Jenni Väliniemi-Laurson.
Leikkipuisto Kannelmäessä sekä Kontulassa sijaitsevassa leikkipuisto Kiikussa on marraskuusta alkaen voinut myös hyppiä kohti leikkipuistoa. Pohtiessaan millä tavalla viestintään voisi tuoda toiminnallisuutta ja hauskuutta, keksi Väliniemi-Laurson kokonaan uuden viestintäelementin: hyppykivet, joihin kirjoitettiin mukaan tervetulotoivotus kuudella eri kielellä.
“Ideana on, että leikkimään houkuttelevat hyppykivet saavat ensin lapsen huomion. Hyppykivet ohjaavat liikkeen avulla kohti leikkipuistorakennusta, niin, että aikuinenkin sitten saapuu lapsen perässä ovelle ja näkee, että kyseessä on kaikille tarkoitettu paikka.”
Leikkipuistojen ohjaajat ovat osallistuneet hankkeen yhteydessä koulutuksiin sekä saaneet tuoda omaa käytännön tietoaan mukaan toteutukseen. Jatkossa leikkipuistojen toiminnasta viestitään yhä useammilla kielillä ja paikoissa asiakkaiden erilaiset taustat huomioiden.
Leikkipuistoissa on töissä kohtaamisen ammattilaisia
Leikkipuistojen henkilökunnan merkitys on korostunut tutkimustuloksissa ja kyselyissä. Johtava leikkipuisto-ohjaaja Hannele Oja kutsuu henkilökuntaa kohtaamisen ammattilaisiksi, jotka osaavat ottaa huomioon kävijöiden erilaiset kulttuuritaustat sekä elämäntilanteet.
“Kun asiakkailta on kyselty, mistä leikkipuistojen vetovoima syntyy, esiin nousee aina ohjaajien taito olla läsnä ja monipuolinen, ohjattu ohjelma”, Oja kertoo.
Hankkeeseen palkattu sosiaaliohjaaja Juha-Matti Grönlund on valmis tarttumaan myös itse kitaraan viihdyttääkseen nuorta yleisöä
Leikkipuistoihin panostaminen on osa kaupunkiuudistusta
Vetovoimainen leikkipuisto -hankkeen pilottipuistot sijaitsevat kaupunkiuudistukseen kuuluvilla alueilla, eli Malminkartano-Kannelmäessä, Mellunkylässä sekä Malmilla. Kaupunkiuudistus on osa Helsingin kaupunkistrategiaa, jossa valittujen esikaupunkialueiden elinvoimaa lisätään muun muassa rakentamalla lisää asuntoja, kohentamalla viihtyisyyttä peruskorjaamalla rakennettua ympäristöä sekä parantamalla palveluverkkoa.
Kaupunkiuudistus on toimialarajat ylittävä työkalu, jossa mukana on myös alueiden asukkaita ja toimijoita. Myös tässä hankkeessa on tehty yhteistyötä eri toimialojen kesken. Mukana ovat kasvatuksen ja koulutuksen sekä kaupunkiympäristön toimialojen lisäksi kaupunginkanslia, kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala, sosiaali- ja terveystoimiala sekä Mukana-ohjelma.
Kaupunkiuudistuksen kotisivut(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Vetovoimainen leikkipuisto -hankkeen Facebook-sivu(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
