Ikääntyvien helsinkiläisten hyvinvointi tarkoittaa kaupungille erittäin järjestelmällistä työtä ja konkreettisia tavoitteita.
Senioreiden liikkeelle lähtöä ja liikkumista pidetään niin tärkeänä, että teema on nostettu osaksi kuluvan vuoden talousarviota. Työn etenemistä seurataan tiiviisti.
Miten työssä on syksyyn mennessä onnistuttu, liikkumisohjelman projektipäällikkö Minna Paajanen?
– Käynnissä olevat 17 toimenpidettä ovat edenneet tosi hyvin, Paajanen kertoo.
Kaikki 17 konkreettista kohtaa luetellaan artikkelin lopussa.
Hyviä käytännön esimerkkejä on toisin sanoen paljon, mutta aloitetaan vaikkapa toukokuussa alkaneesta Anna arjen liikuttaa -kampanjasta. Se rohkaisee nimensä mukaisesti ikäihmisiä ja heidän läheisiään arkiliikkumiseen muun muassa kotijumppaohjeiden avulla. Kampanjan materiaalit ja vinkit ovat hyödynnettävissä edelleen osoitteessa www.helsinkiliikkuu.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Etänä voi tehdä paljon
Korona-aikaan kaupungin liikkumisen ja kulttuurin etäpalvelut ottivat jättiloikan. Helsinki-kanavalla on nyt 40 jakson verran seniorijumppaa, ja niissä on mukana voimaharjoittelun lisäksi kehonhuoltoa ja tasapainoharjoituksia.
Projektisuunnittelija Mari Kauppinen kertoo, että paraikaa kaupunki tekee selvitystä siitä, millaisia etäpalveluja korona-aikaan on ehditty aloittaa. Samalla käydään läpi, kenelle etäpalveluja suunnataan ja millaisilla alustoilla niitä tarjotaan.
– Tarkoituksemme on saada selville myös, mitkä etäpalvelut toimivat erityisen hyvin ja mitkä eivät. Pystymme sen jälkeen rakentamaan parhaat toimintamallit kaikelle etätoiminnallemme, Kauppinen kertoo.
Selvitys on tarkoitus saada valmiiksi tämän syksyn aikana.
Selvitystä kootessaan Kauppinen on huomannut, että esimerkiksi yhteislaulutilaisuudet ovat saaneet hyvää palautetta ja toimineet hyvin.
Hyvät palautteet pidetään mielessä, kun syksyn aikana pilotoidaan etäpäivätoiminnan mallia, jota on toteuttamassa useita eri toimijoita.
Etäpäivätoiminnan idea on, että kotona asuvat ikäihmiset voivat etäyhteyden avulla saada päiväänsä seuraa ja virikkeitä.
Etäpäivätoiminnalla ei korvata jo olemassa olevia palveluja vaan siitä on tulossa lisäpalvelu jo olemassa olevien päälle.
Liike ja taide yhteen
Helsinkiläisten ikäihmisten liikkumista ja kulttuuritoimintaa edistetään myös eri toimijoille jaetulla määrärahalla.
Kaupunki myönsi keväällä 1,4 miljoonaa euroa avustusta 22 kulttuuri- ja taidetoimijalle sekä 21:lle liikkumista ja liikkeelle lähtöä tukevalle toimijalle.
Minna Paajanen kertoo, että moni avustuksen avulla toteutettavista hankkeista yhdistää taiteen ja liikkumisen uudenlaiseksi kokonaisuudeksi.
– Valinnanvaraa on teatterista, sirkuksesta ja tanssista aina kävelyfutikseen, etäjumppaan ja karateen.
Kaupunki kehittää ikäihmisten ohjattua liikuntaa laajalla yhteistyöllä, jossa mukana ovat liikuntapalvelut, palvelukeskukset, työväenopisto ja Urheiluhallit Oy.
Yksi tärkeä tavoite on, että ohjatut liikuntapalvelut tavoittavat nykyistä paremmin myös vähän liikkuvat vanhukset.
Lokakuun puolivälissä järjestetään kaksipäiväinen ikäihmisten Anna arjen liikuttaa -palvelutori Myllypurossa.
Tapahtumassa saa tietoa esimerkiksi Itä-Helsingin seniorien palveluista. Paikan päällä voi osallistua myös erilaisiin toimintakykymittauksiin.
Tapahtuman toteuttavat Helsingin kaupunki ja Metropolia Ammattikorkeakoulu. Vastaavanlaisia alueellisia tapahtumia on luvassa lisää ensi keväällä.
Liikkumissopimus koko palveluketjuun
Tavoitteet ovat edenneet hyvin myös sosiaali- ja terveystoimialalla. Erityissuunnittelija Tarja Saarinen on erityisen hyvillään siitä, että liikkumissopimus on siirtynyt järjestelmällisesti koko palveluketjuun.
Liikkumissopimuksella tuetaan ikääntyneiden arkiliikkumista suunnitelmallisesti. Se tehdään jokaiselle omannäköiseksi.
– Kaikissa työyksiköissä on nimetty omat liikkumissopimus-vastaavansa. Heitä on verkostossa toista sataa, ja heidän lähiesihenkilöitään on melkein saman verran.
Liikkumissopimuksesta on tuotettu myös video, jolla motivoidaan asiakkaita, omaisia ja työntekijöitä.
Myös liikkumissopimuksen auditointi kaikissa soten palveluissa on parhaillaan käynnissä.
Saarinen mainitsee hienona esimerkkinä myös etäpäivätoiminnan etenemisen. Merkityksellistä on, että sen mallintamiseen on saatu asiantuntijoita laajasti eri aloilta. Ikäihmiset ovat toisin sanoen saamassa monipuolisen lisäpalvelun.
– Pilottiin tulee todennäköisesti mukaan päivätoimintayksikkö jokaiselta palvelualueelta.
Ikäihmisten liikkeelle lähtöön opastetaan aiempaa järjestelmällisemmin myös Seniori-infossa, jonka verkkosivustolla ja neuvontapalvelulla on yhä paremmat edellytykset ohjata liikuntapalveluihin.
Turvallista ja sujuvaa pyöräilyä
Elinpiirin ulottaminen lähikortteleita kauemmas helpottuu, kun kävelyn sijaan liikkuu myös pyörällä.
Kaupungin tavoitteena on lisätä pyöräilyä siten, että se luonnistuu kunnosta ja iästä riippumatta, ympäri vuoden. Pyöräväylistä rakennetaan sujuvia, suoria ja turvallisia, jotta ne houkuttavat myös seniorit liikkumaan pyörillä.
Pyöräliikenteen koordinaattori Oskari Kaupinmäki kertoo, että tehostettua talvihoitoa jatketaan ja laajennetaan kaupungissa edelleen. Tehostettuun talvihoitoon kuuluu aurausten lisäksi liukkauden torjunta.
– Tavoitteena on, että joka vuosi tehostetun talvihoidon määrä kasvaa 20 kilometriä.
Kaupinmäki huomauttaa, että suomalaisilla on jonkin verran harhaluuloa erityisen poikkeuksellisista olosuhteista. Talvikuukaudet ovat usein harmaita ja ajoittain liukkaita myös Kööpenhaminassa ja Amsterdamissa, maailmankuuluissa pyöräilykaupungeissa.
Ikäihmisiä houkutellaan liikkumaan pyörillä myös osaa pidemmästä matkastaan. Merkittävä osa kaupungin väestöstä asuu noin vartin matkan päässä joukkoliikenteen solmupisteestä.
Matkanteko on sujuva, kun solmupisteeseen pyöräilee ja huristaa pidemmän osuuden joukkoliikenteen kyydissä.
Kantakaupungin pyöräilyverkosto kasvaa, samoin baanaverkosto.
Helppoa löytää sopivin kurssi
Koulutuspäällikkö Jonna Martikainen on kuullut paljon kiitoksia ja hehkutusta alkusyksyn aikana siitä, kuinka hienoa on päästä osallistumaan työväenopiston kursseille livenä, paikan päällä. Vielä keväällä kokoonnuttiin ainoastaan etänä.
Lähes kaikki liikuntakurssit pystyttiin muuttamaan etäopetukseksi ja ihmiset pääsivät liikkumaan kotonaan.
– Tarjosimme keväällä digitukea kaupungin varsinaisen digituen lisäksi, jotta tiukkojen koronarajoitusten aikaan mahdollisimman moni pääsi osallistumaan kursseille etänä.
Digitukea annettiin erityisluvalla osittain myös lähitukena.
Martikainen kertoo, että kaupungin liikuntatoimijoiden yhteistyö on kirkastanut työväenopiston tehtävää liikuntapalveluiden tarjoajana.
– Olemme tässäkin päässeet jo osittain tavoitteeseen koota liikuntapalveluja yhteen ja tehdä niitä helpommin saavutettavaksi.
Työväenopiston 200 liikuntakurssista seniorikursseja on 70. Martikainen muistuttaa, ettei ikää kysytä. Hyväkuntoinen seitsemänkymppinen voi valita muunkin kuin senioriliikunnan.
Ikääntyneiden on ollut aiempaa helpompi löytää itselleen sopivimmat kurssit, sillä liikkumisen kursseille on tehty tasokuvaukset 1–3, jotka kertovat kurssilla tarvittavista taidoista ja sen kuormittavuudesta.
Mukana valikoimassa on nykyään myös muun muassa ulkoliikuntaa ja joukkuepelejä.
Vuodesta toiseen työväenopiston suosikkeja ovat seniorijumppa, kehonhuolto, liikkuvuuden lisääminen, pilates ja kiertoharjoittelu sekä tanssilliset kurssit.
– Opiston kaikki toiminta aktivoi ihmisiä liikkeelle arjessaan, lähtivätpä he sitten kielikurssille, kitarakurssille tai koruja valmistamaan, Martikainen sanoo.
Teksti: Kirsi Riipinen
Kuva: Sakari Röyskö
Helsingin kuluvan vuoden toimenpiteet ikäihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn vahvistamiseksi parantamalla mahdollisuuksia liikkumiseen ja liikkeelle lähtöön:
- Kehitetään työväenopiston ikäihmisille suuntaamaa liikuntakurssitoimintaa vakiinnuttamalla taito- ja vaativuustasot.
- Parannetaan ikäihmisille suunnattua viestintää ja etäpalveluiden tarjontaa.
- Toteutetaan ikäihmisten liikkumista tukeva monikärkinen markkinointiviestintäkampanja.
- Selkeytetään kaupungin toimialojen sekä kolmannen ja yksityisen sektorin työnjakoa ja lisätään yhteistyötä ikäihmisten liikkumiseen ja liikuntaan liittyvässä neuvonnassa, asiakasohjauksessa ja palvelutuotannossa.
- Toteutetaan eri Helsingin asuinalueille suuntautuva palvelutorikiertue asukaslähtöisesti yhteistyössä toimialojen kanssa.
- Lisätään vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia sekä kaupungin, kulttuurikentän että kansalaisyhteiskunnan tuottamissa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan palveluissa.
- Tuotetaan asiakaslähtöisiä etäpalvelukokeiluja ikääntyneille ja arvioidaan niiden tavoitettavuus ja vaikutukset.
- Lisätään ikääntyneille kiinnostavia ja suunnattuja kulttuuripalveluja kaupungin ja kulttuurikentän yhteistyönä hyödyntämällä kaupungille osoitettuja valtionperintörahoja.
- Laajennetaan nuorten palkkaamista ikääntyneiden asiointi- ja kotiavuksi.
- Parannetaan jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä tehostetun talvikunnossapidon avulla.
- Lisätään penkkien määrää.
- Laaditaan ja toteutetaan priorisointi- ja toteuttamisohjelma pyöräliikenteen kantakaupungin tavoiteverkolle ja baanaverkolle.
- Laajennetaan liikkumissopimuksen käyttöä kaikkiin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden palveluihin (seniorikeskukset, sairaalat, kotihoito, kuntouttava arviointiyksikkö ja asiakasohjaukset sekä gerontologisen sosiaalityön yksiköt) tavoitteena 70 prosentin käyttöönottoaste.
- Lisätään etäpalveluiden käyttöä tuottamalla tuettuja etäryhmiä kotihoidon ja palvelukeskusten asiakkaille, käynnistämällä geriatrian poliklinikan etäkuntoutuspilotti ja lisäämällä henkilökunnan osaamista asiakkaiden etäpalveluun ohjauksessa ja motivoinnissa.
- Etädigitukitoimintaa jatketaan, ja toimintamallia kokeillaan osana sähköisen asioinnin tukea.
- Vahvistetaan monitoimijaisessa yhteistyössä Stadin Seniori-infon verkkosivuston ja Seniori-infon neuvontapalvelun edellytyksiä antaa liikkumiseen kannustavaa tietoa ja ohjausta.
Ikäihmisten liikkumismahdollisuuksien parantaminen ja liikkeelle lähtemisen edistäminen ovat osa Stadin HYTEn eli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä.
