Korkeasaareen on koottu myskihärkälaumaa geneettisesti arvokkaan uroksen ympärille. Viime lokakuussa urokselle saatiin kumppaniksi 10-vuotias naaras Kölnin eläintarhasta ja maaliskuussa lauma täydentyi alle 2-vuotiaalla Berliinin eläintarhassa syntyneellä naaraalla. Tavoitteena on saada Korkeasaareen lisääntyvä lauma ja säilyttää eläintarhakannassa arvokasta geneettistä monimuotoisuutta jälkeläisten muodossa.
Kili oli iloinen yllätys kymmenvuotiaalta naaraalta, sillä tiineys ei ollut ulospäin nähtävissä paksun talviturkin vuoksi. Poikasta sanotaan kiliksi, koska härkämäisestä nimestään huolimatta laji kuuluu vuohieläimiin. Myskihärkien kantoaika on suunnilleen yhdeksän kuukautta. Naaras saapui Korkeasaareen vasta puolisen vuotta sitten, eli kilin isä on Kölnin eläintarhan uros. Emo on kokenut poikasten hoitaja, sillä se on lisääntynyt aiemmin Kölnissä.
Lauma on ottanut kilin kiinnostuneena vastaan. Etenkin nuori naaras on suhtautunut tulokkaaseen innokkaasti – jopa niin vauhdikkaasti puskien, että laumaa pidettiin alkuun pari päivää erillään. Nyt pieni myskihärkä on saanut varmuutta liikkumiseensa ja voi tarvittaessa itsekin väistää liian vauhdikkaita lähentelyitä.
– Edellisen kerran myskihärät lisääntyivät Korkeasaaressa 2000-luvun alussa. Nyt kun meillä on laumassa pitkästä aikaa kaksi naarasta, voimme odottaa kilejä jatkossakin. Ensimmäiset kuukaudet ovat kriittisimmät selviytymisen kannalta ja siksi seuraamme tarkasti kilin vointia, kertoo kuraattori Ulla Tuomainen.
Euroopan eläintarhoissa on vain noin 80 myskihärkää. Tavoitteena on sekoittaa eri alueilta kotoisin olevien myskihärkien geeniperimää ja kasvattaa yksilöiden määrää 150:een, jolloin lajin geneettisen monimuotoisuuden säilyminen olisi varmempaa. Eläintarhojen yhteinen suojeluohjelma pyrkii turvaamaan lajin tulevaisuutta luonnossa tehtävän suojelutyön lisänä.
