Koronapandemia on vaikuttanut vanhusten palvelujen toimintaan vuonna 2020

Koronapandemian aiheuttama poikkeustila on vaikuttanut kuuden suurimman kaupungin vanhusten palvelujen asiakasmääriin, suoritteisiin ja kustannuksiin.
Nainen kastelee kerrostalon parvekkeella kukkia.

Koronapandemian aiheuttama poikkeustila on vaikuttanut kuuden suurimman kaupungin vanhusten palvelujen asiakasmääriin, suoritteisiin ja kustannuksiin. Koronapandemian aikana osaa palveluista jouduttiin laajentamaan ja ottamaan käyttöön uusia palveluita, kuten erilaisia etäpalveluita ja esimerkiksi kauppapalveluita.

Vanhuspalveluiden osalta koronapandemian aiheuttamia sulkuja oli päiväkeskuksissa sekä palvelukeskuksissa ja merkittäviä toiminnan supistuksia päivätoiminnassa ja lyhytaikaishoidossa. Koronapandemian pidemmän aikavälin vaikutuksia vanhusten palveluissa on vaikea arvioida. Esimerkiksi kustannusvaikutusten osalta palveluiden suluista aiheutunutta viiveellä esiin tulevaa palveluvelkaa on vaikea ennakoida. Merkittävin koronapandemian pysyvä vaikutus vanhusten palvelujen järjestämisessä on etäyhteyksien sekä sähköisten palvelujen käytön laajentuminen, jotka ovat käytössä myös jatkossa.

Ikäihmisten palvelurakenne heijastelee tavoiteltua muutosta laitoshoidon osuuden vähentämiseksi. Vuodesta 2016 pitkäaikaisessa laitoshoidossa olleiden yli 75-vuotiaiden peittävyys on laskenut 0,9 prosenttiyksikköä. Tehostetun palveluasumisen peittävyys on kasvanut kuutoskaupunkien tasolla 0,2 prosenttiyksikköä vuoteen 2016 verrattuna. Kuntakohtaisesti peittävyys on osassa kuntia kasvanut ja osassa laskenut.

Palveluiden kustannuksia vertailtiin aiempiin vuosiin

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannukset 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osalta olivat Kuutoskaupungeissa reilu 1,5 miljardia euroa vuonna 2020. Vuoden 2020 rahan arvoon korotetut kokonaiskustannukset nousivat kuutoskaupunkien tasolla edellisvuoteen nähden 0,5 prosenttia. Väestöön suhteutetut 75 vuotta täyttäneiden deflatoidut kustannukset sen sijaan ovat laskeneet edellisvuodesta 4,7 prosenttia ja 6,9 prosenttia vuodesta 2016.

Tulokset ilmenevät Kuusikko-työryhmän julkaisusta, jossa vertaillaan kuuden suurimman kaupungin ikääntyneen väestön sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä viime vuonna.

Raportissa tarkasteltavat palvelut ovat kotihoito, osavuorokautinen hoito, omaishoidon tuki, keskiraskas ja tehostettu palveluasuminen, vanhainkodit, perusterveydenhuollon avohoito ja terveyskeskusten sairaalahoito, kotisairaala sekä somaattinen ja psykiatrinen erikoissairaanhoito.

Lue lisää:

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten palvelut ja kustannukset vuonna 2020 

Kuusikko-työryhmä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Tilasto- ja tutkimustietoa Helsingistä




Kuva: Sakari Röyskö, Helsingin kaupungin aineistopankki.