Kouluvalmentaja on uudenlainen työnkuva, jota on kokeiltu 10 helsinkiläisessä peruskoulussa vuodesta 2019, ja tänä lukuvuonna kouluja on jo 19. Kouluista kolme on ruotsinkielisiä. Henkilökunta ja oppilaat toivovat ennaltaehkäisevälle ja osallistavalle työlle jatkoa.
Kouluvalmentajan tehtävänä on toimia koulun muun henkilöstön kanssa turvallisena aikuisena, joka muun muassa kohtaa ja kuuntelee oppilaita, ennaltaehkäisee kiusaamista ja yksinjäämistä, edistää yhteisöllisyyttä ja hyvää ryhmähenkeä sekä kehittää koulun kerho- ja harrastustoimintaa. Työn tavoitteita ovat syrjäytymisen ehkäisy, oppilaan ohjautuminen tarkoitustenmukaisten palveluiden piiriin, kodin ja koulun yhteistyön edistäminen, oppilaan tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä itseilmaisun kehittyminen sekä oppimaan oppimisen ja osallisuuden taitojen kehittyminen.
Toimintamallia on nyt arvioitu, jotta sen vaikutuksista ja käytännön toteutumisesta saadaan tietoa mallin kehittämiseksi edelleen. Arvioinnin aineistona olivat kyselyt koulujen henkilökunnalle, oppilaille sekä kouluvalmentajille. Lisäksi tietoa kerättiin rekistereistä ja kuntavertailua tekemällä. Koulujen henkilökunnan kyselyyn vastasi keväällä 2020 yhteensä 210 ammattilaista ja viime syksynä 150. Arviointi kohdistui kouluihin, joissa malli oli käynnissä jo lukuvuonna 2019-2020.
Aikaa keskustella ja ratkaista ristiriitoja
Henkilökunnasta lähes 90 prosenttia katsoi, että kouluvalmentajan työstä on ollut oppilaille ja oppilasryhmille hyötyä. Kouluvalmentaja onnistui erityisen hyvin ehkäisemään ja ratkaisemaan ristiriitatilanteita sekä lisäämään lasten ja nuorten osallisuutta. Hänen työnsä koettiin vaikuttavan positiivisesti kouluviihtyvyyteen.
Opettajat arvostivat varsinkin sitä, että kouluvalmentajalla oli aikaa keskustella oppilaiden kanssa. Kaksi kolmasosaa henkilökunnasta katsoi, että kouluvalmentaja on vahvistanut oppilaiden tunnetaitoja, parantanut näiden arjen hallintaa sekä luonut oppilaille mielekästä vapaa-ajan tekemistä.
Niin hiljaiset kuin levottomat hyötyivät
Henkilökunnan mielestä kouluvalmentajan työstä hyötyvät monenlaiset oppilaat. Avoimissa vastauksissa mainittiin muun muassa syrjäytymisriskissä olevat, käytöshäiriöiset, hiljaiset ja vetäytyvät, levottomat, yksinäiset sekä he, joilla on suuri tarve aikuiselle. Kouluvalmentajan osallistavasta ja vapaa-ajan toiminnasta puolestaan hyötyvät eniten ne, jotka ovat jo valmiiksi sosiaalisia.
”Olen huomannut, että yllättävän monet hyötyvät, niin levottomammat kuin hiljaisemmat. Ennen kaikkea ne, jotka eivät saa muuta aikuisten tukea elämässään, hyötyvät tästä”, eräs henkilökunnan jäsen kuvaili.
”Sellaiset oppilaat, joiden tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat heikot ja jotka eivät saa kotoa tarvitsemaansa tukea koulutyöhön. Myös syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ovat hyötyneet todella paljon kouluvalmentajan avusta”, toinen vastaaja sanoi.
Koulujen henkilökunta katsoi koulun hyötyneen kouluvalmentajan työstä monin eri tavoin.
Kouluvalmentajat korostivat työnsä olevan matalan kynnyksen palvelua, joka on auki kaikille. Apua saaneina oppilaina mainittiin muun muassa ujot ja kaverittomat, paljon negatiivista palautetta saavat sekä nuoret, joilla on vaikeuksia säädellä tunteitaan tai jotka ajautuvat helposti ristiriitoihin. Kouluvalmentaja pystyi työllään auttamaan luokkia, joissa opettajan ja oppilaiden välisessä vuorovaikutuksessa tai ryhmäytymisessä oli haasteita.
”Tarpeellista olla matalan kynnyksen aikuinen, jolla ei ole opettajan roolia eikä liian tiukkaa lukujärjestystä ja lukkoon lyötyjä tunteja”, eräs vastaaja kirjoitti.
Luottamuksen rakentaminen vie aikaa
Oppilaista yli 70 prosenttia oli tyytyväisiä kouluvalmentajan toimintaan, 23 prosenttia ei osannut sanoa. Haastatellut lapset ja nuoret kertoivat saaneensa kouluvalmentajalta tukea esimerkiksi keskittymiseen, kokeiden tekemiseen ja muuhun koulutyöhön. Lisäksi apua oli saatu kiusaamiseen, riitoihin, käyttäytymiseen, rauhoittumiseen, henkilökohtaisiin huoliin, harrastamiseen sekä yksinäisyyteen. Oppilaiden vastauksissa näkyi myös se, että luottamuksen rakentuminen koulun uuteen aikuiseen vie aikaa.
Haastatteluihin satunnaisesti valitut oppilaat kertoivat, mihin olivat saaneet kouluvalmentajalta apua:
”Vastaa kysymyksiin, auttaa jos stressaantunut.”
”Käyttäytyminen helpottuu hänen seurassaan.”
”Auttaa riidoissa ja hädässä.”
”Tukee, kun on paha päivä.”
”Kiusaamistilanteessa apua.”
Kouluissa, joissa kouluvalmentaja on työskennellyt, oppilaiden poissaolot vähenivät etenkin 7.-9.-luokkalaisilla ja Wilma-merkinnät paranivat kaikilla. Negatiivisten Wilma-merkintöjen osuus kaikista merkinnöistä laski kolmanneksesta viidennekseen niissä ala- ja yläkouluissa, joissa kouluvalmentaja työskenteli.
Oppilaat kuvailivat kouluvalmentajan toimintaa:
”Hyödyllinen, tukee, erittäin positiivinen, hauska tehdä jotakin hauskaa yhdessä luokassa.”
”Mukava ja tulen iloiseksi juttelun jälkeen.”
”Sen kautta olen saanut lisätietoa tunteista.”
”Saa tukea kiusaamisessa, voi jutella asioista.”
”Auttanut kaikkia ongelmissa.”
”Pääsee puhumaan ja sovitaan riidat.”
Paransi koulun ilmapiiriä
Kaksi kolmasosaa koulujen henkilökunnasta koki, että valmentajan työllä oli vaikutusta koulun työntekijöiden työssä viihtymiseen ja jaksamiseen. Valmentajan koettiin tuoneen työpaikalle positiivisuutta ja innostuneisuutta, joka säteili myös oppilaille.
Kouluvalmentaja järjesti koulussa vapaa-ajantoimintaa kuten välitunti- ja kerhotoimintaa ja vuorovaikutustunteja sekä tarjosi opettajille osaamista tunnetaitojen opetukseen, ryhmäytykseen ja oppilaiden kohtaamiseen. Moni opettaja kertoi saaneensa lisää aikaa koko luokan opettamiseen, kun kouluvalmentaja hoiti ristiriitatilanteita.
Henkilökunnan enemmistö näki kouluvalmentajan työllä positiivisia vaikutuksia oppilaiden tunnetaitoihin ja arjenhallintaan.
Sen sijaan kodin ja koulun välisen yhteistyön vahvistamiseen kouluvalmentajan työllä ei nähty kovin suurta merkitystä. Valmentajien työnkuvissa oli suhteessa koteihin selviä koulukohtaisia eroja.
”Kouluvalmentaja kävi kotona hakemassa oppilaita kouluun ja teki muutenkin erilaisella tatsilla hommia kotien kanssa”, eräässä vastauksessa kuvailtiin.
Halutaan pysyväksi toimintamuodoksi
Jos koulussa ei ole kouluvalmentajaa, hänen tehtävänsä hajaantuvat usealle työntekijälle, jolloin ennaltaehkäisevä ja kokonaisvaltainen lähestyminen ei usein onnistu. Merkittävä osa koulujen henkilökunnasta ei vielä tunne kouluvalmentajan työtä tai sen tavoitteita kovin hyvin. Henkilöstö toivoi kouluvalmentajan työnkuvaan myös joustavuutta vastata koulun omiin tarpeisiin.
Kouluvalmentajan tehtävää määritellessä on huomioitu koulukuraattorin ja -psykologin toimenkuvat. Nämä kaikki täydentävät osaamisellaan ja toiminnallaan koulun hyvää arkea.
Henkilökunnan kyselyyn vastanneista 95 prosenttia oli sitä mieltä, että oma koulu tarvitsee kouluvalmentajaa. 94 prosenttia katsoi, että kouluvalmentajan työn tulisi olla pysyvä toimintamuoto. Oppilaat puolestaan toivoivat pysyvyyttä kouluvalmentajaan henkilönä. Kouluvalmentajatoiminta jatkuu syksyllä 2021.
