Kaikkein tärkein anti on aiempaa tiiviimpi ja laajempi yhteistyö. Näin kuvailee kehittämisohjelman antia Kannelmäen alueyhteistyöhön Tiina Hörkkö, läntisen nuorisotyön aluepäällikkö.
Kehittämisohjelman tavoitteena on vahvistaa kaupunkien kykyä ratkoa monisyisiä ongelmia johtamalla laajaa yhteistyötä aiempaa vaikuttavammin.
Kannelmäessä etsittiin ohjelman ja sen valmennuksen avulla ratkaisuja, joilla voitaisiin parantaa lasten ja nuorten turvallisuuden kokemusta. Alueella on paneuduttu erityisesti ennalta ehkäisevään työhön sekä malleihin, joilla ongelmiin päästään puuttumaan yhteistyössä eri alojen ammattilaisten ja paikallisten toimijoiden kesken.
Tuloksia on saatu, sillä häiriökäyttäytyminen saatiin viime syksynä vähenemään.
– Kannelmäki ei toki ole edelleenkään kaupunginosa, jossa ei olisi lainkaan ongelmia. Jos yksi häiriöitä tekevä porukka saadaan lopettamaan touhunsa, tulevat seuraavat. Nuorisotyössä on ihanaa ja ei niin ihanaa se, kun yhden ikäluokan kuutos- ja seiskaluokkalaiset kasvavat ja saavat järkeä päähänsä, tulee seuraava ikäluokka.
Töitä tehdään siis edelleen, sillä asiat eivät ratkea hetkessä.
Kehittämisohjelmaan kuuluivat myös lasten ja nuorten turvallisuuskävelyt sekä huoltajien tapaamiset, jotka jatkuvat. Myös poliisin ja nuorisotyön tiivis yhteistyö alueella jatkuu.
Nuorten huoliin vastataan
Kannelmäen peruskoulun rehtori Kirsi Juuti haluaa uskoa, että ohjelman tulokset kantavat pitkälle tulevaisuuteen.
– Alueen ammattilaisten näkökulmasta ymmärrys ratkaistavista asioista kasvoi valtavasti.
Ohjelman aikana koulun oppilaat osallistuivat työpajoihin, joissa keskityttiin teeman mukaisesti turvallisuuteen. Lapset pääsivät kertomaan, millaiset paikat alueella he kokevat turvattomiksi. Heidän terveisensä menivät suoraan ohjelman ydinryhmän jäsenille. Lasten turvataitoja kehitettiin ja käytiin läpi, kuinka turvattomilta tuntuvissa tilanteissa kannattaa toimia.
– Oppilaat olivat vilpittömän otettuja siitä, että työpajoissa oli koko joukko aikuisia kuuntelemassa heitä. Niistä jäi tosi mukava tunne kaikille.
Työpajatyöskentelyyn kuului lupaus siitä, että kun oppilaat havaitsevat lähiympäristössään turvattomuutta aiheuttavia asioita ja kertovat niistä, ne pyritään ratkomaan mahdollisimman nopeasti – riippumatta siitä, mille toimialalle asia kuuluu. Esimerkiksi jos jokin kadunpätkä on iltaisin hämärä rikkoutuneen lampun takia, se vaihdetaan nopeasti.
Lapsille ja nuorille on ollut arvokasta saada kokea, että heidän viesteihinsä vastataan.
Lasten ja nuorten turvallisuuskävelyjen teemana oli ”kaupunki kuuluu kaikille”. Lapset ja nuoret saivat tietoa Kannelmäen yhteistyöverkostosta ja sen aikuisista: lähialueella on paljon toimintaa ja niissä ammattilaisia, joiden puoleen voi kääntyä.
– Turvakävely oli tosi hyvä idea. Sieltä lähtivät myös juuret uuteen laajempaan yhteisöllisyyden kehittämiseen, Juuti kertoo.
Kaikki lapset mukaan harrastamaan
Juuti näkee, että turvallisuuden tunne syntyy yhteisöllisyyden vahvistamisen kautta. Alueella on ollut tarvetta yhteisöllisyyden kasvattamiseen, mikä puolestaan edellyttää, että ihmiset tuntevat toisiaan.
Juuti on iloinen huhtikuisesta tilaisuudesta, jossa pienten lasten vanhemmat kokoontuivat yhteiseen dialogiin. Tuolloin keskusteltiin mielekkäästä ja turvallisesta lasten vapaa-ajasta. Kouluissa ja kodeissa on huoli niistä lapsista, jotka eivät ole mukana harrastus- tai iltapäivätoiminnassa.
– Olemme päässeet yhdessä kiinni juurisyihin, ja eri toimialoille on lähdössä viestiä asioista, joita pystytään tekemään tilanteen parantamiseksi.
Kannelmäessä on maksutonta harrastustoimintaa, mutta sitä tarvitaan lisää erityisesti pienten koululaisten iltapäiviin. Lisäksi kaikki palvelut eivät ole osalle huoltajista tuttuja.
– Tässä meillä ammattilaisilla on yhteistä työsarkaa.
Huhtikuinen tilaisuus oli tarkoitettu alakoululaisten vanhemmille, ja toukokuussa järjestettiin vastaava yläkoulun vanhemmille.
Koululla on lisäksi ryhdytty järjestämään huoltajien tapaamisia aamupäivisin, mikä on sopinut hyvin maahanmuuttajataustaisille, kotona lapsia hoitaville äideille sekä iltapainotteista työtä tekeville isille.
Yhdessä tekemistä ja johtamista tarvitaan yhä enemmän
Nuorten ongelmat ovat olleet esillä mediassa viime aikoina tiuhaan. Hörkkö muistuttaa, että valtaosa nuorista voi hyvin, mutta osalle nuorista ongelmat kasaantuvat.
– Olemme nykyisillä resursseillamme takamatkalla nuoria auttamassa.
Hänen mielestään amerikkalainen ohjelma valmennuksineen tuli hyvään aikaan, sillä sen oppia yhdessä tekemisestä ja yhdessä johtamisesta tarvitaan yhä kipeämmin. Kehittämisohjelma välittyy toivottavasti myös nuorille eri ammattilaisten yhdessä tekemisenä ja välittömänä vuorovaikutuksena.
Nuorilla on kautta historian ollut omat ”häröilynsä”, mutta kun taustalla on isompia rakenteellisia ongelmia, mikään valmennus tai yksittäinen yhteistyön tiivistäminen ei niitä ratkaise. Asuntopolitiikka, lapsiperheköyhyys ja vanhempien väsymys ovat asioita, joiden helpottamiseksi on tehtävä töitä koko yhteiskunnassa jatkuvasti, jokainen päivä.
Millaisesta ongelmasta onkaan kyse?
Hörkön mielestä ohjelman yksi iso oppi on ollut saada keskittyä yhdessä ongelman määrittelyyn.
– Helsinki on valtavan ratkaisukeskeinen kaupunki. Kehittämisohjelma antoi luvan keskittyä alussa huolellisesti ongelman määrittelyyn ja sitä kautta tarkkaan havainnointiin. Tämä auttoi yhteisen ymmärryksen syntymisessä, emmekä jatkossa epäröineet puhua ongelmista ääneen.
Ratkaisuja on toki haettu nytkin, mutta alun yhteisen keskittymisen ansiosta aiempaa tutummassa ja välittömämmässä yhteishengessä.
Sama ohjelma muille kaupunkiuudistusalueille
Kannelmäki oli mukana kehittämisohjelmassa, sillä se on yksi kaupunkiuudistusalueista Malminkartanon, Malmin, Mellunkylän ja Meri-Rastilan ohella. Kaupunkiuudistuksen taustalla on Helsingin tavoite olla kaupunki, jossa asuinalueet eivät eriydy ja helsinkiläisten on mahdollista elää turvallista ja viihtyisää elämää kaikissa kaupunginosissa.
Kannelmäessä saatuja oppeja on tarkoitus soveltaa myös muilla kaupunkiuudistusalueilla, ja uudet ryhmät ovatkin aloittaneet yhteisen valmennuksen. Työ on jatkunut laajemmin eri kaupunkiuudistusalueilla kevään aikana moniammatillisten tiimien tiiviillä yhteistyöllä.
Teksti: Kirsi Riipinen